tag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post631705441614684890..comments2023-08-19T11:38:49.405+03:00Comments on Vuoden mutsi: Sopiva hetkiKatjahttp://www.blogger.com/profile/12413157400445433136noreply@blogger.comBlogger21125tag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-73898688319746355282013-01-31T20:25:37.296+02:002013-01-31T20:25:37.296+02:00Vau, tämä oli tosi inspiroiva kirjoitus, kiitos!Vau, tämä oli tosi inspiroiva kirjoitus, kiitos!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-1843046309046111122013-01-16T15:17:15.548+02:002013-01-16T15:17:15.548+02:00Mä olen huomannut, että moni (ajattelen nyt sukula...Mä olen huomannut, että moni (ajattelen nyt sukulaisia äitini sukupolvesta) käyttää lasten saamista "peitetarinana" sille, ettei uskaltanut yrittää. "Halusin yliopistoon, mutta sitten menin naimisiin ja sain lapset ja jäi hakematta" sanoo aina eräskin, jolla olisi kyllä ollut mahdollisuus naimisissa ollessaankin vielä hakea. Toinen on lykännyt yrityksen perustamista niin kauan kuin muistan, koska lasten elämien tapahtumat ovat aina etusijalla, nytkin, kun lapset ovat jo hyvinkin omillaan, eivätkä missään nimessä tarvitse äitinsä apua niin paljon kuin hän sitä tarjoaa...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-55628594910305433072013-01-08T10:46:11.811+02:002013-01-08T10:46:11.811+02:00Kuulostaa! "Panostaa omaan lahjakkuuteen"...Kuulostaa! "Panostaa omaan lahjakkuuteen", siinäpä hyvä ajatusmalli, kiitos!<br /><br />-NiinaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-52843974705098023132013-01-07T23:07:53.131+02:002013-01-07T23:07:53.131+02:00No ihan hyvä arvaus, mutta ei pysty, eikä jaksa. M...No ihan hyvä arvaus, mutta ei pysty, eikä jaksa. Mä täytän ens kuussa 39, haluan nelikymppisenä nukkua yöni. Sitäpaitsi ensin on Sadun vuoro. ;)Katjahttps://www.blogger.com/profile/12413157400445433136noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-54540560359679252312013-01-07T23:06:24.186+02:002013-01-07T23:06:24.186+02:00Jep, katkerotiumista kannattaa välttää. Siitä mene...Jep, katkerotiumista kannattaa välttää. Siitä menee happamaksi hyvätkin asiat.Katjahttps://www.blogger.com/profile/12413157400445433136noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-7950969216675724342013-01-07T23:05:14.929+02:002013-01-07T23:05:14.929+02:00No, tämä on helppo vaikka en "ammattilainen&q...No, tämä on helppo vaikka en "ammattilainen" olekaan kuin suunpieksennässä: aina kannattaa aloittaa omasta hyvinvoinnista! Uni-safka-liikunta. Liikuntaa suosittelen muutenkin kaikille energianpuutteesta kärsiville. Niin ärsyttävältä ja mielipuoliselta kuin se kuulostaakin niin energiankulutus tuo lisää energiaa. :) Toiseksi kannattaa panostaa johonkin omaan lahjakkuuteen harrastuksen muodossa, koska siitä saa helpoiten onnistumisia ja lisämotivaatiota, oli se sitten öljyvärimaalausta, koripunontaa tai vapaaehtoistyötä. Kuulostaako toteuttamiskelpoiselta? :)Katjahttps://www.blogger.com/profile/12413157400445433136noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-4451904435290371762013-01-07T22:59:38.942+02:002013-01-07T22:59:38.942+02:00Meni miten päin vaan niin on hyvä että mahdollisuu...Meni miten päin vaan niin on hyvä että mahdollisuus itsensä toteuttamiseen löytyy! Ei munkaan tarvitse tehdä kaikkea just nyt - haluan tehdä kaiken just nyt. ;)Katjahttps://www.blogger.com/profile/12413157400445433136noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-44154832502476122632013-01-07T22:58:00.475+02:002013-01-07T22:58:00.475+02:00Tässäkin pätee se sääntö että joskus kannattaa läh...Tässäkin pätee se sääntö että joskus kannattaa lähteä että voi palata takaisin. :)Katjahttps://www.blogger.com/profile/12413157400445433136noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-66185567629921426782013-01-07T22:57:05.392+02:002013-01-07T22:57:05.392+02:00Voi olla. :) Mut nyt on kieltämättä vähän sellanen...Voi olla. :) Mut nyt on kieltämättä vähän sellanen tilanne, että en oikein osaa rentoutua kun olisi "parempaakin" tekemistä. En tiedä onko tää joku viime syksyn vastareaktio kun olisin halunnut mennä töihin enkä päässyt. Pääsi pahasti into patoutumaan! :DKatjahttps://www.blogger.com/profile/12413157400445433136noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-60950336176693172232013-01-07T14:33:01.918+02:002013-01-07T14:33:01.918+02:00Musta tuntuu, että ne lapset on tällasessa tilante...Musta tuntuu, että ne lapset on tällasessa tilanteessa oikein hyvä asia, koska sä joudut pakostikin löysäämään välillä ja pitää pyjama-aamupäiviä tyttöjen kanssa tai käydä pulkkamäessä/pyöräilemässä/mansikoita poimimassa. Ei varmaan tulisi mentyä jos ei olisi hyvää syytä :)Karinanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-89077205507178472242013-01-07T13:22:31.618+02:002013-01-07T13:22:31.618+02:00Muahha, mulla oli toi ihan sama arvaus. Mutta en k...Muahha, mulla oli toi ihan sama arvaus. Mutta en kuulemma osunut oikeaan :DSatuhttps://www.blogger.com/profile/07628963392741369406noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-43472621665070537542013-01-07T13:08:45.760+02:002013-01-07T13:08:45.760+02:00Salainen erikoisprojekti on luonnollisesti kolmas ...Salainen erikoisprojekti on luonnollisesti kolmas lapsi.<br /><br />...vai onko? Ehkä ei, mutta tämän logiikan aivoni saivat aikaiseksi yhdeksän kuukauden mittaisen kotona "oleskelun" tuloksena. Kaikkihan liittyy lapsiin, eiksjeh :/Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-52164657224729454522013-01-07T09:12:50.568+02:002013-01-07T09:12:50.568+02:00Kyllä tuo mies on edelleenkin 18 aviovuoden jälkee...Kyllä tuo mies on edelleenkin 18 aviovuoden jälkeen messissä, mutta hänkin on pikkuhiljaa tajunnut saman kuin minä... =)<br />Rokkimamma https://www.blogger.com/profile/04954904268910430752noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-74062852078162806232013-01-06T15:58:23.691+02:002013-01-06T15:58:23.691+02:00Samaa mieltä, että jahkailu voi johtaa katkeroitum...Samaa mieltä, että jahkailu voi johtaa katkeroitumiseen. Elämä jää elämättä. Tämän oon jo huomannut orastavan itsessäni, enkä halua sen jatkuvan. Omalla kohdalla olen päättänyt, että erään jutun tullessa valmiiksi tässä suht lähiaikoina, on aika mennä eteenpäin. Muuten todellakin katkeroidun. Se on jo alkanut.Snoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-15884829065238086882013-01-06T14:20:36.264+02:002013-01-06T14:20:36.264+02:00KAKSI kirjaa? Salainen erikoisprojekti?? Nyt olen ...KAKSI kirjaa? Salainen erikoisprojekti?? Nyt olen todella utelias...!<br /><br />Oisko niin, että kun pyörät kerran lähtevät liikkelle, ne lähtevät sitten oikein kunnolla vauhtiin? Itselläni moottori köhii parin kotona vietetyn vuoden jälkeen ja pitäisi jotenkin saada peliin virtaa. Vielä ei ole aika palata täysipäiväiseen palkkatyöhön, mutta jotain sivuprojektia vois olla hauskaa tehdä, juurikin sen virtapiikin saamiseksi. Mutta miten pääsis liikkelle, oisko sulla ammattilaisen näkökulmaa?<br /><br />-NiinaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-66461298383166534662013-01-04T22:36:15.096+02:002013-01-04T22:36:15.096+02:00Huh - aikamoinen setti sulla puuhaa. Mutta siis jo...Huh - aikamoinen setti sulla puuhaa. Mutta siis jos itse on tyytyväinen omiin valintoihin ja elämänmuotoon, niin se on loistava juttu se. Mulla menee ihan töisin päin, jos joutuisin vielä duunipalavereiden lisäksi iltaisin istumaan jossain valtuuston kokouksissa, niin katkeroituisin varmaan siitä. Ehkä myös ajattelen jotenkin niin, ettei kaikkea tarvitse tehdä just nyt. Kun meidän nuorimmainen (neljästä) täyttää 15, olen itse 47 - keskimäärin silloin on edessä vielä 33 vuotta "peliaikaa", sitähän ehtii vielä vaikka mitä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-89805052550276627152013-01-04T15:24:49.429+02:002013-01-04T15:24:49.429+02:00Mulle äitiysloma on ollut oiva mahis ottaa etäisyy...Mulle äitiysloma on ollut oiva mahis ottaa etäisyyttä omaan elämään ja miettiä, mitä helvettiä oikein haluan sillä tehdä. Nyt tiedän ainakin, että en halua enää tehdä liikaa duunia niinkuin ennen. Toisaalta mulle on kristallisoitunut myös se, että todellakin haluan tehdä duunia ja muitakin omia juttuja. Paikalleni en jää, vaikka lapset onkin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-38716901090268971872013-01-04T13:26:23.474+02:002013-01-04T13:26:23.474+02:00Varmaan burn-outin voi saada vaikka tekee kivaakin...Varmaan burn-outin voi saada vaikka tekee kivaakin hommaa. Onneksi mies on messissä. Itsekin yrittäjä-muusikkona ymmärtää kyllä, että joskus päässä olevat ajatukset on saatava konkretisoitua. :) Katjahttps://www.blogger.com/profile/12413157400445433136noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-3244571017905083292013-01-04T13:20:40.697+02:002013-01-04T13:20:40.697+02:00Joo, 70-luku oli vielä voimakkaiden stereotypioide...Joo, 70-luku oli vielä voimakkaiden stereotypioiden aikaa Suomessakin. Toki lapsia voi aina myös syyttää siitä, että ei vain saanut aikaiseksi. Katjahttps://www.blogger.com/profile/12413157400445433136noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-46899143972474601052013-01-03T23:21:01.820+02:002013-01-03T23:21:01.820+02:00Luin joskus ennen esikoisen syntymää Riku Siivosen...Luin joskus ennen esikoisen syntymää Riku Siivosen kolumnin, jossa hän kirjoitti siitä, miten tosi moni kolmi-nelikymppinen on kuullut äitinsä nuoruudenunelmista, on vaikka haluttu perustaa kampaamo, mutta "sitten tulitte te lapset eikä sellaista voinut enää ajatellakaan". Ei kukaan halua olla syy äitinsä katkeroitumiseen, nuoruudenunelmien särkymiseen. <br /><br />Nyt lapsia saatuani jollain tasolla ymmärrän, että joku jättää elämänsä elämättä lasten vuoksi, mutta silti: anna palaa, jos virtaa riittää! (ja muita huonoja kielikuvia) Riittahttps://www.blogger.com/profile/18169619269122973055noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4799091527959515418.post-55707027533324919492013-01-03T21:33:27.376+02:002013-01-03T21:33:27.376+02:00Hienoa, että jaksat olla noin monessa mukana ! Nos...Hienoa, että jaksat olla noin monessa mukana ! Nostan kyllä hattua !<br /><br />Mulla oli vähän samantapainen tilanne vajaa 10 vuotta sitten eli suurinpiirtein sinun ikäisenäsi, tein töitä paljon, opiskelin ja siihen sitten lisäksi kolme aika pientä lasta, kodista huolehtiminen aia yksin koska miest teki matkatöitä, sitten tuli kaikenlaista muutakin ikävää... Panostin liikaa aikaa työhön ja työ alkoi mennä liikaa perheen edelle, tuli työuupumusta ja aloin sitten kyseenalaistaa tarviiko mun kaikkeen ehtiä, kun en enää jaksanut mitään kunnolla ja en enää voinut fyysisestikään hyvin. Lisäksi en ehtinyt pitää riittävästi huolta itsestäni. Kuntoilukin meni suorittamiseksi ja nautinto siitä katosi.<br /><br />Nyt olen vähentänyt kaikkea, myös työntekoa reilusti ja voin mielestäni paremmin kuin muutama vuosi sitten. Nyt vuoden tietoisen elämän rauhoittamisen jälkeen alkaa jo taas vanhat harrastuksetkin kiinnostamaan.<br /><br />Nykyään mietin jotenkin sillälailla, että niin kauan kuin tekeminen on kivaa ja siitä tekemisestä nauttii....hienoa, mutta jos yhtään menee "suorittamisen" puolelle,pitää jotain vähentää. Tasapainon löytäminen vaatii taiteilua, mutta pikkuhiljaa alan löytää sen.<br /> <br />Rokkimamma https://www.blogger.com/profile/04954904268910430752noreply@blogger.com