Tietoa mainostajalle ›

27.4.12

Sushi uis

Rakastan miestäni yli kaiken. Mutta jotkut hänen tavoistaan saavat minut raivon partaalle. Jos joku väittää, että omassa puolisossa ei kyrsi mikään, kyllä en usko. Tai jos vannot puhuvasi totta, oletan, että suhteenne tähänastinen kesto mitataan kuukausissa.

Katja nosti taannoin esiin perheyksikön sisällä ilmenevät pakkausten avaamiseen liittyvät haasteet. Nyt on minun vuoroni.

Minua ketuttaa mieheni tapa syödä sushia. Eikä muuten ketuta ihan vähää. Saan päänsäryn, kun istumme saman pöydän ääressä kolistelemassa syömäpuikkoja.


En ole foodie, joka saa orgasmin puristelemalla avokadoja. Mutta sushipalan upottaminen soijakastikeastiaan nyt vaan on liikaa. Kun sushiriisit tipahtelevat kastikekulhoon ja soijakastike roiskuu pitkin pöytää, minulla läikkyy yli. Ei 15 kappaleen makirullalajitelmaan tarvita pari desiä soijakastiketta!!!

Yritän hienotunteisesti vihjata, että kasta sinne kastikeastiaan vain se kalapuoli äläkä  huljuta soijassa sitä koko saamarin riisipalleroa. Mutta kun mä tykkään kastikkeista. Tykkää kuule ihan rauhassa, mutta kun sushi ei ole kastikeruokaa. Tilaa ens kerralla pitsa.

No niin, teidän vuoronne avautua ja päästää höyryjä. Ärsyttääkö toisen tapa aivastaa, piereskellä peiton alla tai maiskuttaa suuta unissaan? Sana on vapaa.

70 kommenttia:

  1. Eniten hajottaa se, kun olet saanut päiväpeiton nätisti sängylle, niin tokihan rakkaan mieheni pitää heti istua siihen ja jättää samalla harmoniselle sängylle ahterinsa kuva :O.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tunnustaudun lakanafanaatikoksi! Mua ei haittaa vaikka koti uisi pölykoirissa, mutta jos sänkyä ei aamulla pedata, mulla menee koko päivä sekaisin.

      Poista
    2. Ah, ihanaa!! On siis joku muukin sängynpetausnatsi kuin äitini ja minä!! Mies ei tajua yhtään, mutta petaa yleensä velvollisuudentunnosta jos on viimeinen lähtijä aamulla. :D

      Poista
    3. Kyllä. Sänky on pedattava. Piste. Mulla oikein sydämestä ottaa, jos petaamattomalle sängylle heittäydytään farkut jalassa! Ties missä ne housut on jo istuskelleet!

      Poista
    4. Meillä ei pidetä kirjaa sängyn petauksesta, mutta flippaan jos sängylle hypätään farkut jalassa. Sängyssä ollaan joko alasti tai yövaatteet päällä ;) Miehellä kesti jokunen vuosi asian sisäistämiseen :D

      Poista
  2. Mun lista voisi olla loputon, pitäsköhän postailla kerran päivässä "tänään vitutti eniten" -sarjaa aiheesta? Tähän hätään tyydyn vain toteamaan: ne sukat (ja muut vaatteet) _kaikkialla_.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun miehen listan mun ärsyttävistä piirteistä voisi riittää yhteen vessapaperirullaan... Mä mm. oon just tuollainen vaatteiden tiputtelija :)

      Poista
  3. Just kävin tuulettumassa pois tietokoneelta, kun armas mieheni oli ollut mua ennen "oman puolituntisensa" (joo, tänään on tietokoneaika kellotettu :D) koneella. Ja että miks kävin tuulettelemassa? No tää prkeleen tietokonetuoli on imenyt varmaan paskankin ulos ku haisee niinku istuis sontaläjässä. Että kiva että päästelee ilmoja ulos. Voisko sen tehdä joskus vaikka vessassa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli vaan noista pieruista mieleen.......... :D
      (enempikin löytyis vittuuntumisen aiheita.. mm. se kun kaikki on aina hukassa, ja mitään ei ikinä löydy. minä menen ja annan ne tavarat herran nenän edestä mitä oli "hukassa". ARGH!)
      Kiitos kun sai avautua. Nyt on hyvä jatkaa perjantai-illan viettoa!

      Poista
    2. Avautuminen puhdistaa ilmaa ;)

      Poista
  4. Musta sukkanöftä puhtaissa, valkoisissa lakanoissa aamun kirkkaassa auringossa.
    Ruokapöydältä löytyvät kikkarat karvat, jotka oletettavasti on parrasta, mutta näyttävät siltä, kuin voisivat olla myös jostain alempaa... yöh.

    Nää piti oikein keksiä, kun tuo on muuten ihan mahti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon ratkaissut tän - lakanafriikki kun oon - mustilla lakanoilla. Mut niissä näkyy toisaalta kyllä pöly aika tehokkaasti...

      Poista
    2. mikähän muu niissä mustissa lakanoissa näkyy aika tehokkaasti... :D

      Poista
  5. Se, että kun hän on käynyt kaupassa ja tulee sieltä kotiin kassien kanssa, niin sitä käyntiä vielä korostetaan sillä, että luetellaan kaikki mitä on kaupasta ostettu. Kehujako se oottaa kaupasta käynnistä vai mitä??? Ja näänhän mää mitä sieltä on tuotu kun avaan jääkaapin??? Pieniä on murheet - onneksi.

    VastaaPoista
  6. Minä en ymmärrä sitä, että keittiössä tehdään ruokaa ja availlaan pakkauksia ja ne kaikki avatut tyhjät pakkaukset jäävät siihen tiskipöydälle. Ja meidän roskis ei ole mitenkään kaukana, ihan siinä tiskipöydän alla on. Pahimpia ovat ne cheddarjuuston muovikääret. Mräh.

    (sain muuten vihdoin luettua teidän kirjan, tykkäsin! kirjottelen siitä varmaan ensi viikolla blogiin!)

    VastaaPoista
  7. Monikin asia ärsyttää...itsehän olen niin täydellinen... :D, mutta piti vaan kommentoimani, että kyllä sushia saa syödä noin. Melkein mikään ei ole nautinnollisempaa kuin dipata tonneittain wasabia ja sitten upottaa maukas kalanigiri soija"kulhoon" ja...awwwwww. Pisteet sun miehen HyvälleMaulle!!! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahh...teitä sushin uittajia on siis enemmänkin ;-)

      Poista
    2. Niinpä. Mäkin uitan soijassa ja kunnon wasabiöverit päälle. NAM!

      Poista
    3. Uittaja ilmoittautuu! Sushi ilman kunnon soijauittoa on kuin hampurilainen ilman majoneesia.

      Poista
    4. Ai jaa en minäkään tiennyt että sitä ei kaikki uita :) Miksi siinä sitten olisi se kulho mukana? Itse marinoin monesti kahdessa vierekkäin niin että saan maksimimäärän makua mukaan, toinen imeytymässä kun toista syö :)

      Poista
    5. Musta vaan on niin kamalaa kun ne riisit varisee sinne soijakulhoon... En kestä, en vaan kestä.

      Poista
  8. Kun mies nousee ruokapöydästä, työntää hän tuolin vähintään metrin päähän pöydän reunasta, ennen kuin nousee ylös siitä. Ja jättää sen perkeleen tuolin sitten siihen keskelle keittiötä. Ja se viereinen tuoli, jolla on lepuutettu toista jalkaa, jää myös. Ai saakeli mua ottaa päähän kolistella näitä pitkin keittiötä viskottuja tuoleja takaisin paikoilleen. Ja lapset ottaa kovaa kyytiä mallia. Olen sanonut, että tämä(kin) on asia, josta minä nyt vain EN LAKKAA HUOMAUTTAMASTA (=nalkuttamasta), katsotaan koska tuolit menee paikoilleen ihan vaan, jotta mälkytys loppuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ratkaisu ois semmoinen diner-henkinen lattiaan pultatut pöytä ja penkit? :D

      Poista
    2. Meilläkin on tota tuolidraamaa :)

      Poista
    3. Meilläkin! Raivostuttavaa!

      Poista
  9. Voi kun armaani kalloon saisi joskus taottua että tavarat voisi laittaa paikalleen mut eniten ärsyttää miehen tapa jättää pöytä pyyhkimättä kun on syönyt sen ääressä: keittiön pöydällä on aina aamuisin se kuivunut kahvirengas ja vitusti muruja. Ja sama ku lapsen syöttää, ei siivoa niitäkään jälkiä (ja sitä pöytään lintattua ruokaa on helvetin kiva puhdistaa kun se on päässyt kunnolla kuivumaan). Tämä ärsyttää myös siksi että mies on töissä RAVINTOLASSA JA TOTTUNUT SIIHEN ET PÖYTÄ PYYHITÄÄN ASIAKKAIDEN JÄLKEEN!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mies on ihan samanlainen! Ei kylläkään ravintolassa töissä.

      Ärsyttää myös että jos se on antanut lapsille ruokaa niin ne lautaset löytyy takuuvarmasti tiskialtaasta. Eihän niitä voi huuhtaista pois kun pitää seurustella lasten kanssa vaikka kyllä mä vaan ehdin senkin tekemään.
      Ja se ärsyttää kun syödään yhdessä niin vaikka mies on jo valmis niin hänelle ei tule mieleenkään että voisi tulla syöttämään kuopusta, ei kun pitää hyysätä esikoista joka on syönyt jo 1,5vuotta itse. Mur. Ja tämä ärsyttää nimenomaan siksi että minä itse en saa koskaan syödä rauhassa kun aina pitää hotkia toisella kädellä ja toisella ajaa lapselle ruokaa suuhun.

      Ja vielä yksi lapsiin liittymätön ärsytys: ärsyttää ja yököttää kun mies kaivelee sängyssä nenäänsä ja sitten pyyhkii sormet pussilakanaan. Hyi hemmetti!! Olen kylla asiasta maininnut...

      Poista
  10. Eniten vituttaa se, että kun mies on laittanut ruokaa ja keittiön siivous mun harteille. Siis WTF!?!? Miksei kukaan sitten siivoa mun jälkiä kun mä kokkaan? Ja toinen on se, et miehen on pakko päästä hönkimään mun niskaan tai työntää jalat mun peiton alle kun ollaan menossa nukkumaan. Don't get me wrong toki tykkään läheisyydestä mutta mä vaan haluaisin, että ns. normi iltoina minä ja vain minä makoilen omalla puolella sänkyäni. Muina aikoina voidaan sit pyöriä vaikka ympyrää siinä sängyssä mutta väsyneenä MUN PUOLI SÄNGYSTÄ KUULUU MULLE! Kiitos ja anteeksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi keittiön siivoustöiden feidaaminen on epäreilua!! Muistan, kuinka oma mutsini joskus muistutti siitä, että on tosi kivaa että äitenpäivänä leivotaan täytekakku(j)a, mutta ne jäljetkin olis hyvä siivota :)

      Poista
  11. Se, että käytettyjä astioita ei voi laittaa suoraan koneeseen, vaan ne jää keskelle keittiönp pöytää tai parhaassa tapauksessa tiskipöydälle siihen koneen päälle. Luulis, ettei olisi niin vitun vaikeeta avata se kone, tsekata, että siellä on likaisia ennestään ja tyrkätä ne saatanana astiat sinne... Ei perkele, että mä aina rageen tästä...

    Mutta, vikansa kullakin. Mä aina unohdan kaappien (erityisesti niiden yläkaappien) ovet auki, ja mies sitten hakkaa päätään niihin ja kiroo mut alimpaan helvettiin, kun en osaa laittaa niitä ovia kiinni... =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon oikea hukkapätkä. Joten onneksi meillä ei ole nykyisessä kodissa yläkaappeja. En ylettyisi sinne - ja sitten taas raivostuttaisi.

      Poista
    2. Mä olen kuule kanssa hukkapätkä, pituutta ruhtinaalliset 153 cm... Siks mä vissiin jätänkin ne (ylä)kaapin ovet auki, kun niiden avaamisessa on aina niin pirunmoinen työ, kun kiipeet ensin jollekin tuolille ja otat sen mitä tarvitset ja sitten siirrät sen tuolin pois jne....

      Poista
    3. Okei, mä hävisin; oon 158... ü

      Poista
  12. No kun yllytettiin niin minäkin avaudun, vaikka mun mies onkin monessa suhteessa niin täydellinen (esim. en KOSKAAN ole löytänyt käytettyjä vaatteita muualta kuin pyykkikorista). Mutta se ottaa aivastamisesta kaiken nautinnon irti, ja se tarkoittaa sitá että sellainen suihkukoneen ääntä vastaava desibeliräjähdys säikäyttää minut aina silloin tällöin kotona, ja räyhkiminen jatkuu kaksi, kolme, neljä kertaa, niin pitkään kuin niitä nautinnollisia aivastuksia riittää. Sille ei tule mieleenkään että vaikka olisi kotiväkeä vieressä (ei se harrasta tätä tietääkseni muualla kuin kotona), voisi panna esim. käden naaman eteen etteivät ne aivastuspisarat räjähtäisi joka suuntaan (niiden pisaroiden pitäisi olla kuulemma minulle "rakkaita", olen saanut vastaukseksi kun olen tästä huomauttanut).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aivastelu.. Tosin meillä osataan aivastaa "hiljasesti" nenästä kiinni pitäen, mut ai että osaakin ottaa päähän kun niitä aivastuksia on kymmenen putkeen! Ja sitten puoli tuntia sellasta oikeen äänekästä niiskutusta jos en huomauta et nenäliinat on keksitty... Ai niin, ja aivastus tulee vain silloin kun on kylmä. Pitääkö odottaa vielä montakin vuosikymmentä ennenkun toinen oppii laittamaan lämmintä päälle?

      Poista
    2. Tässä kohtaa mun on pakko kertoa, että mieheni ei kestä kun niistän nenää. Sumutorveen herää kuulemma koko kortteli. Muahha.

      Poista
    3. Mun mies on sumutorvi. Todella ärsyttävää aamuisin, kun itse saisi vielä nukkua, heppu niistää täysillä keittiössä ja mä herään siihen. Argh. Ja huomautettu on. Ei tehoa.

      Poista
  13. Hihi, monenlaisia on naisen raivon aiheuttajat! Ihan kuin miehiltä puuttuisi sellainen yleinen ennaltanäkemisen taito kotitöiden suhteen. Siis sillä tavalla, että jos tekee työn x nyt, siihen joutuu käyttämään resurssejaan määrän y. Mutta jos x:ää lykkää huomiseen, vaivannäkö voikin olla 5y. Ja kaikki tehtävät z ennen sen x:n suorittamista, ovat hankalia noin kolmanteen potenssiin kunnes se x on hoidettu pois alta. Ai mistäkö minä puhun? No tiskipöydän täyttämisestä likaisilla astioilla, tyhjillä kääreillä, sotkuisilla ruokalapuilla...
    Enpä ole minäkään täydellinen - juuri tänä aamuna ennen seitsemää rakas mieheni sai kilarit siksi, etten saanut kerrottua loppuun aloittamaani juttua. Joka ei ollut edes tärkeä! Ja eihän se mun vika ole, että siihen vuorokauden aikaan 2-vuotias lapsi on perheestämme puheliain, eli keskeytyksiä riittää. Mutta kuulin anteeksipyynnön ja selityksen: mieheni yrittää kuunnella ja painaa mieleensä, mitä minä puhun, ettei jää mitään suunnitelmaa toteuttamatta tai tule ikäviä väärinkäsityksiä. Eipä sille nyt voi olla loukkaantunut tuollaisen tunnustuksen jälkeen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdotan ratkaisuksi astianhallintaa koskevaa prosessikaaviota keittiön seinään :D

      Poista
  14. Aika monta ärsytyksen aihetta löytyy näköjään myös muualta. Se ei siis oo ainoo... Onko miehissä joku geeni, joka estää laittamasta tavaroita paikoilleen/ roskia roskikseen?

    Tänään mua ärsyttää erityisesti kaksi asiaa:
    Se, että jos mä olen pyytänyt meille vieraita, niin mies ei voi osallistua siivoukseen/ muuhun valmisteluun, jos ei sitä satu huvittamaan. Syynä siis se, että ei HÄN ole niitä vieraita kutsunut...

    Toinen ärsytyksen aihe on se, että mistään asioista ei voida neuvotella. Jos hän kokee, että hänen menojaan/suunnitelmiaan uhataan, niin samantien vain mökötys päälle sen sijaan, että kertoisi omista toiveistaan ja yhdessä mietittäisiin miten saadaan kummankin asiat järjestymään. Usein kun nää jutut ratkeaisi ihan vaan aikatauluttamalla... Ja sillä, ettei joka välissä käytä puolta tuntia tekstitv:n selaamiseen. Siinä puolessa tunnissa ehtisi jo vaikka ja mitä.

    Välillä tuntuu, ettei v***ttais läheskään näin paljon, jos ei koko miestä olis. Että helpommalla pääsisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mökötys pitäisi lailla kieltää. Edellisistä suhteista opin sen, että asioiden kohtaaminen ja käsittely - vaikka sit joskus vähän kovaäänisesti - sopii ainakin mulle paremmin kuin se, että istutaan muutama tunti hiljaa ja pureskellaan kynsiä. Sellaisessa tilanteessa on todella veemäistä sitten arvailla, että mikä sitä toista oikein kaivelee. Argh, en kestä.

      Poista
  15. Hei, mulla on se miesten geeni ;) Se, joka estää likaisten astioiden laittamisen koneeseen, vaan käskee pinoamaan ne sen sijaan tiskialtaaseen "likoamaan" ajaksi X.. ja mies kiehuu :D Olen kyllä pyrkinyt tästä eroon, mutta mutta..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, niin mullakin! Mua hirvittää jo etukäteen että mistä sitten joskus löydän itselleni miehen, joka sietää astioita ajan x siellä tiskialtaassa... Kyllä mä teen kotityöt ja ihan pidänkin niistä, mutta suurin juttu on se että teen kotityöt kun huvittaa. Se on se vaarallinen osuus, jollei se sovikaan toisen toimintatapoihin.
      (Tietysti tähän kuuluu mukaan se, että kilahdan ja räjähdän heti kun joku tulee nurisemaan mulle niistä astioista jotka oon jättänyt altaaseen odottamaan että inspiroituisin tiskaamaan jossai välissä. :D)

      Poista
  16. Enää ei ole miestä saman katon alla, mutta jälkikäteenhän ne on kivointa listata.. ;)

    Ykkösärsytys on kaikkialle levittäytyvät astiat ja ruokaan liittyvät roskat. Tyhjennät tiskikoneen ja keräät ympäri kämppää likaisia laseja ja lautasia, ja oho, kone onkin taas täysi ja syytä laittaa päälle. Sitten otat roskapussin ja keräät roskat. Ja kaikki tämä periaatteella "se jota häiritsee, siivoaa". Pah.

    Partakarvat lavuaarissa.

    Kiitoksen kerjääminen kaikista niistä pienistä kotitöistä, joita minä teen joka päivä automaattisesti. Ja jos unohti kiittää, oli mökötykseen jo hyvä syy.

    Ei ole vielä tää yksinhuoltajuus ruvennut harmittamaan. Lapsikin osaa jo kiittää ruuasta ja viedä lautasen tiskipöydälle. Eli helpottaa koko ajan. :D

    VastaaPoista
  17. Mulla on muuten hyvä mies, mutta lähtemisessä hämäläisyys iskee päälle. Kun olemme lähdössä esim mummullaan, niin minä puen itseni ja pojan, huolehdin tarvittavat (pojan) tarvikkeet kasaan eteiseen odottamaan, vaihdan vielä kerran vaipan ja sitten odotetaan miestä, joka huolehtii vain itsestään. Ja odotusta on ainakin puoli tuntia, jonka aikana yritän estää oman vitutukseni nousun ja viihdyttää lähtöä odottaa kaksivuotiasta. Että nyrsii.

    Tai ehkä mun karjalaisuusgeeni puskee tässä lähtö-asiassa vaan liian pintaan. En ole vielä tähän päivään saanut miestäni nopeuttamaan lähtöään sekuntiakaan, vaikka itse kuinka nopea olisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen karjalainen kiirehtijä ilmoittautuu!

      Poista
    2. Mikä hel****ti on karjalainen kiirehtijä? Mun mies on eteläkarjalasta (samasta kaupungista kuin Satu) ja jumalvita se kiirehdi ikinä yhtään mihinkään. Koko perkeleen perhe on ihan samanlainen. Eivät ikinä (siis IKINÄ!) ajoissa missään...

      Poista
    3. Olen siis kotoisin Forssasta, mutta sitä ei uskoisi. Believe me. Tai ainakin tässä toivossa haluan elää. Karjalainen kiirehtiä on just semmoinen kun mä, joka kiirehtii paikasta toiseen leveähköllä perseellä, lyhyin jaloin ja tukevilla tukkipohkeilla. Me vaan ei päästä lujempaa!

      Poista
    4. Meillä kanssa mies, joka aina myöhässä joka lähdöstä... siis aina. Keksin ratkaisun: ilmoitan lähtöajaksi 15 min tarpeellista aiemman kellonajan, jolloin ollaan ainakin hiukan paremmin aikataulussa :)

      Poista
    5. Minullakin hidastelija kotona, mutta kun yritin viimeksi mainittua kikkaa aikaisemman lähtöajan ilmoittamisesta, ja miehelle selvisikin sitten OIKEA lähtöaika niin suuttui: häntä ei saa kuulemma tuolla tavalla huijata! Että jahas..

      Poista
    6. Meidän suku määrittelee karjalaiseksi kiirehtijäksi kaikki sellaiset, joiden vanhemmat tai isovanhemmat on rajan takaa Karjalasta. Ja voi jumpe että me ollaan nopeampia kuin Tampereelta Hämeen "sydämestä" kotoisin oleva etenkin lähtötilanteissa saaaaaakelin hidas mies :) Sillä kestää yli tunti siihen, että on itse valmis lähtemään ITSE keksimäänsä reissuun. Että vaikka itse sanoo että tarvii kauppaan lähteä, niin vasta tunnin päästä ollaan autossa, minä ja kolme lasta (4,2,0v) oltaisiin oltu valmiita puolessa tunnissa. Hän ei. Kun ensin pitää käydä suihkussa ja ajaa parta ja istua sohvan reunalla sukka kädessä ja näyttää siltä, kuin miettisi mihin päin kroppaa näitä sukkia oikein puetaan... Argh.

      Poista
  18. Jesjes, kyllä sushipalat pitää aina riisipuoli edellä sinne soijaan laittaa. Voin kertoa myös näin parran omaavana miehenä, että kun sen kikkareen sitten kalastelee sieltä soijakiposta niillä puikoilla suuhunsa, valuu sitä soijaa aika paljon tohon naamakarvoitukseen. Eli meikäläinen joutuu aina sushievästelyn jälkeen ns partapyykille, tai muuten haisee soija nokassa koko päivän.

    Ja viimeset wasabithan hierotaan aina silmämuniin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai laitetaan jääkaappiin ja unohdetaan kertoa muille perheenjäsenille, että sehän ei sitten ole avokadotahnaa....

      Poista
  19. Ärsyttää:
    1. Ei koskaan pyyhi tiskipöytää
    2. Ei koskaan imuroi
    3. Jättää lähes aina sängyn petaamatta TAI ripustaa peiton kaapin oveen "tuulettumaan"
    4. On yleensä aina töissä ja jos aikaa jostain syystä jää, lähtee lenkille tai käyttää konetta. Ei ainakaan siivoa.
    5. Jos joskus siivoaa jotain, muistaa mainita kaikesta yksityiskohtaisesti ja odottaa kiitosta.
    6. Siirtää aina vessan roskiksen keskelle vessaa ja jättää sen siihen, koska siihe voi muuten tulla kusitahroja.
    7. Ei siedä mitään tavaroita keittiön pöydällä, joten piilottelee sitten esim. mun kotiavaimet milloin minnekin.

    Ja listaa voisi varmaan jatkaa forever...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohta 6. Sitten kun se roskis kaatuu ja voi miten kivaa on noukkia niitä pumpulipuikkoja ja kosteita pumpulituppoja takaisin pussiin. :)

      Poista
    2. Ja käytettyjä hammaslankoja, laastareiden suojapapereita, tyhjiä shampoopulloja, hiusharjasta revittyjä hiusmykeröitä, taskujen pohjalta tyhjennettyjä karkkipapereita, käytettyjä nenäliinoja, käytettyjä siteitä... :)

      Poista
  20. Ey man! Give some credit to the sushi master and don't drown them rolls..! That looks so nasty..

    VastaaPoista
  21. Mun miehen ehkä suurinpia hyveitä on rauhallisuus, ei menetä malttia oikeastaan koskaan. Ehkä suurimpana ärsytyspuolena taas on se rauhallisuus eli HITAUS. Vitsi että raivostuttaa kun olisi kiire mutta toinen vain laahustaa ja koko liikehdintä on kuin hidastetussa filmissä. Tällainen hötkyilijä ja tehokkuuden optimoija ei voi ymmärtää.. Mies väittää ettei kiiruhtamalla tule kuin sutta ja sekundaa mutta kyllä mun mielestä silloin pitää toimia ripeästi kun aikaa on vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä ymmärrän sua - kuulumme samaan leiriin.

      Poista
  22. Olen 13 vuoden pohdinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että se on anopin vika, ettei ne astiat mene sinne koneeseen. Insinööri voi jopa olla laittamatta likaisia astioita koneeseen, vaikka sen luukku (koneen ;) olisi auki ja döfä kertoisi sisällä olevan likaisia. Siihen pöydälle ne menee. Luulen kyllä, että johtuu nimeenomaan siitä, että on lapsena opetettu laittamaan siihen tiskipöydälle koneen päälle eikä suoraan koneeseen. Kiitokset kuuluu siis minulle, kun omat pojat joskus aikanaan osaavat laittaa astiat koneeseen. Ne osaavat sen jo kolmevuotiaina :) ja mies edelleen kantaa siihen koneen päälle. Ja oi miksi, OI MIKSI??? likaiset vaatteet pitää riisua olohuoneessa, jättää tuolinkarmille roikkumaan ja mennä sitten alasti pesuhuoneeseen (jossa likapyykkikori sijaitsee) suorittamaan iltapesut ja eikun nukkumaan!!!!! Eikö niitä vaatteita tosiaan voi riisua kylppärissä????????? Minä hyväksyisin marisematta kaikki nuo viat, jos mies vain selittäisi miksi niin pitää tehdä. Mutta eipä taida itsekään tietää, luulisi jo vituttavan, kun olen sen 13 vuotta natissut, mutta ei, meno vaan paranee.

    VastaaPoista
  23. Kynsien pureskelu. Porkkanan rouskutus. Ei vaan voi kestää napisematta :D

    VastaaPoista
  24. Panen paremmaksi. Mun mies on (neuroottisen) tarkka ja siisti monessa asiassa eikä sen jäljiltä tarvi usein astioita korjailla tms. Itsehän EN ole luonnostani siisti vaikken mikään possu olekaan. Miehessä vituttaa jatkuva naputus tekemättömistä asioista! Ootko tehny sitä ja muistitko tätä ja pitäis tehdä tuota. Ajoittain toki hyväkin juttu mutta yleensä vaan ärsyttää niin että piruuttanikin jätän tekemättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mies ei ole neuroottisen tarkka, mutta taitaa mies olla se, joka huomauttaa minulle viikottain esim. roskien laittamisesta roskiin ja omien jälkien siivoamisesta.

      Miehessä ärsyttää kaivaa nenää valehtelematta kymmenen kertaa päivässä, ei puhettakaan, että sen jälkeen pestäisiin kädet. Likaiset sukat sohvalla ärsyttää myös.

      Poista
  25. Ruuan maiskutus! Ihan perussettiä meillä. Ja annapa olla, jos tarvii syödä omenaa, porkkanaa, näkkileipää tai sipsejä... Infernaalinen rouskutus + maiskutus. Mä oon joskus oikeesti miettinyt, että en halua enkä kestä kuunnella sitä melusaastetta loppuikääni. Pätevä syy avioerolle?

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...