Fail

Tänään se on taas: kansainvälinen epäonnistumisen päivä.

"On todettu tosiasia, että epäonnistuminen on yksi menestyksen kulmakivistä elämän joka osa-alueella. Epäonnistuminen on ennen kaikkea oppimiskokemus ja sen kautta saatu oppi on korvaamaton voimavara. Epäonnistumisen ei saa antaa viedä osaajilta uskoa ja rohkeutta rakentaa omaa elämäänsä ja yhteistä maailmaamme. Eikä epäonnistumisen saa missään nimessä antaa viedä tarmoa nousta ylös jaloilleen kerta toisensa jälkeen — ja yrittää uudelleen."

Kersathan ovat epäonnistumisen mestareita. Kun ruoka putoaa jälleen kerran lusikasta syliin, saappaat ovat väärissä jaloissa ja reppu taas himassa, niin mitä ne tekevät? Karjuvat naama punaisena pettymystään hetken ja tulevat sitten pyytämään apua tai yrittävät itse uudelleen. Eivät ne mitenkään tsemppaa - uudelleen yrittäminen on luontainen tapa toimia.

Pudotin vahingossa pakastepizzan päälle raa'an kananmunan.
Ei muuta kuin kuoret pois ja pizza uuniin. Oli hirveää.

Me mutsit ja faijat näytämme esimerkkiä ipanoillemme myös epäonnistumisessa. Ne katsovat vierestä kun mokaamme, kiroilemme ja vittuunnumme, mutta toivottavasti ne näkevät myös sen uuden yrityksen ja ehkä nauruakin. Ei se tietenkään ihan heti naurata, kun jos vaikka hoitaja soittaisi duuniin, että tarvittais nyt se unohtunut hoitokassi, kun yksivuotiaalla ei ollut ollenkaan vaippaa päällä. Kymmenen vuoden päästä saatan jo hörähtää.