Tietoa mainostajalle ›

3.4.12

Avataan tästä

Ikuisiksi vannottuja parisuhdevaloja koetellaan erityisesti vauvavuonna, toki myöhemminkin. Listasimme kirjassa lapsiperheen top kolme riidanaiheet: kotityöt, kasvatus ja oma aika, mutta sitten ovat vielä pikkuasiat.

Tässä kuvaevidenssiä perheemme ruokakaapista.

"Revitään tästä"
Kaikki naksut tippuvat lattialle, kun erehtyy luulemaan, että pakkaus on auki *yläpäästä*.
Kuvilla varustettu kaksikielinen ohje oranssilla pohjalla ei tehonnut. Sivustahan se aukesi.

Yksikään jumalan pakkaus ei Koti-insinöörin käsissä avaudu ilman väkivaltaa. Juustot kuivuvat, naksut putoilevat ja myslit rapisevat pöydälle, jos en ehdi avata pakkauksia ensin. Hän vetoaa vasenkätisyyteensä, minä syytän Y-kromosomia, johon ilmeisesti tämä ei taidolla vaan voimalla -konsepti on koodattu. Samasta syystä minä teen meillä kaikki muutkin kätevän emännän sorminäppäryysharjoitukset: leikkaan minikynnet, poistan silmärähmät, annostelen d-vitamiinit, vaihdan lamput, ruuvaan, poraan ja hinkkaan. Perkele.

Joko tämä "sormet kuin nippu pippeleitä" on ihan diagnoosin ansaitseva invaliditeetti tai maailman paras kusetus, jolla saadaan vaimo tekemään pirusti enemmän asioita kuin olisi tarvis.

51 kommenttia:

  1. Hahhah! Meillä aina mies tulee karkkipussilleni, repäise siististi kulmaan leikkaamani reiän ja vetää pussin halki ylhäältä alas asti. Rohmuaa jättikourallisen karkkeja ja päälle vielä valittaa, miksi en halua jakaa karkkejani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme sielunkumppaneita! En koskaan ota karkkipussia käsilaukustani pois. Sinne se slurkki ei kehtaa mennä ryöstelemään. ;)

      Poista
  2. Suskin kuvaamalla tavalla avattu karkkipussi on tietysti täynnä sokerilla päällystettyjä karkkeja, ja sitten se pussi viedään sohvalle. Ja missä on silloin sokerit? Ja kuka imuroi sohvan ja sohvatyynyjen välit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hear hear! Ps. Kenelle on jätetty yksi karkki niiden sokereiden sekaan, jotka eivät ole sohvalla?

      Poista
  3. Älä!
    Mun suosikki on vaippapaketti. Lidliläiset ovat laittaneet siihen pakkaukseen vallan kaksi perferointia, jotta kahdessa kerroksessa olevat vaipat saisi helposti ulos ja 'Avataan tästä' -läiskät senkun kirkuu kummankin repäisykatkoviivaston molemmin puolin, mutta ei auta. Halkaisijaltaan 5 cm reikä kyljessä toimii kivasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Samasta syystä mies ei ole kertaakaan tajunnut miten kestovaippa laitetaan, ei taskumallia eikä AIO:ta.

      Poista
  4. Ja puhumattakaan hammastahnan/sinappituubin/majoneesin oikeasta pursotuskohdasta! Ai että sieppaa kun herra puristelee miten sattuu ja sitten saa sormet verillä puristella sieltä tuubin perältä niitä jämiä käyttöön. Ei oo auttanut luennointi eikä havainnollistettu esitelmä aiheesta, ja tän mamman kierroslukumittari heiluu punasella! Ei se voi olla niiiiin vaikeaa avata pakkauksia tai puristella tuubeja tai täyttää astianpesikonetta tai muuta vastaava oikealla tavalla! (= minun tavallani... :D)
    -Katariina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko huomannut että tämä "minun tapani = oikea tapa" pätee vain naisiin? Miehet tekevät asioita lähtökohtaisesti "väärin"? :D

      Poista
  5. En ole vielä saanut kirjaa käsiini, mutta nyt odotan sitä entistä enemmän. Minua nimittäin syyllistetään näistä pikkuasioista jatkuvasti (kaapin ovi jäänyt auki, tyhjä hedelmäpussi jäänyt keittiönpöydälle jne) ja KOHTUUTTOMASTI. 4 kk:n ikäinen vauvamme on pullolakossa ja nukkuu puolentoista tunnin pätkiä öisin. Ja katatonisen tilani lisäksi joudun vielä pelkäämään milloin mies ottaa ja häipyy kun ei vaan kestä minun leväperäisyyttäni. Voi ***tu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vauva on pullolakossa, mitkään järjestyssäännöt eivät päde!

      Poista
    2. Meillä sama tilanne, tosin poika on 4 ja puoli kuukautta ja nukkuu yöt kolmen tunnin pätkissä. Ja yhtä ainutta yötä ei mies ole pojan kanssa valvonut, koska "sinähän heräät joka tapauksessa". Viimeinen kommentti mieheltä tänään oli, että jotkut ne pystyy hoitamaan sekä kodin että lapset... Ja meillä ei tosiaankaan asuta missään sikolätissä. Voi v**** että katkee kohta verisuoni päästä...

      Poista
    3. Tsiisös, mikä kommentti. Jotkut pystyy, jotkut ei. Itsehän on vaimonsa valinnut. :)

      Poista
    4. Voi meillä on ihan samaa! Meillä 2 alle 3-v muksua, ja mies valittaa etten pidä huushollia tarpeeksi siistinä! Kauheat raivarit kun on kuihtuneet leikkokukat unohtuneet maljakkoon tai murusia leipälaatikon edessä tai pöytä tai tuolin selkämykset pyyhitty huonosti! Puhumattakaan siitä jos olen täyttänyt sitä halvatun astianpesukonetta väärin (=ei hänen tavallaan). Ja tosiaan joka päivä juoksen näiden kahden pienen perässä aamusta iltaan ja meillä on ihan perussiistiä. Mutta kun ei mikään riitä ja kuulemma muut äidit hoitaa omien lisäksi pari hoitomuksuakin ja silti on kaikki paikat aina tip top! Milloin se valitus loppuu?? Mies tosiaan raivoaa joka päivä tätä mun leväperäisyyttäni ja mä teen ja teen mutta kun ei tule täydellistä!

      Poista
  6. Pakko todeta. Olen umpivasuri, mutta osaan silti lukea.:D

    Tarkoittaa siis sitä, että osaan avata pakkaukset sieltä, missä lukee "avataan tästä".

    Ja koska osaan lukea, niin sen ansiosta tiedän, koska paketin sivussa olevat kirjaimet ovat oikein päin. Tämän tiedon avulla voin päätellä, missä on paketin yläreuna, alareuna & sivut ja voin sen jälkeen avata paketin yläreunastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Paketinhan voi myös avata vasemmalta. ;)

      Poista
  7. Tajusi olevani meidän perheen kikkelisormi. Voi luoja, miten monta kertaa viikon aikana sainkaan kuulla, että puristan rasvatuubia väärästä päästä, avaan puuropaketin päältä, kun se pitäisi repäistä kauniisti auki sivusta, laitan juuston jääkaappiin ilman kupua ja avaan mehutölkin siten, että sieltä kuulemma "aina hölskyy ulos kun kaataa".

    Pääasia että saan mehua lasiin, ihan sama mistä päästä sen purkin aukaisee.

    Enää en edes kuule tätä huomauttelua, vaan korvani suodattavat ne muusta hälystä automaattisesti. Mitä meille suurpiirteisille ptäisi tehdä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä diplomi-insinööreille ja ekonomeille pitää suunnitella joku oma tuotesarja jonka avaa hipaisunäytöltä näppäiltävä koodi?! :D

      Poista
    2. Joo en pistäis pahaksi :)

      Poista
  8. Voi veljet mitkä naurut =D =D Samalle diagnoosinumerolle voi koodata myös koti-insinöörin pikkuveljen!
    Sussu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaha! Voiko tästä syyttää anoppia?!

      Poista
    2. AINA voi syyttää anoppia!!

      Poista
  9. Aamen :D

    Voi kiitos taas päivän piristyksestä, vaikka eihän nuo esimerkit naurata kun niiden parissa puhisee otsasuoni pullistellen ;)

    VastaaPoista
  10. "sormet kuin nippu pippeleitä" :) Vähänkö minua katsotaan pitkään kun tyrskin täällä avokonttorissa :) Ei koskaan pitäisi tulla tänne kun on muita töissä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä avokonttorissakin varmasti löytyy näitä kahvikonella kädettäjiä. :)

      Poista
  11. Ai ju*****ta, noi kuvat on suoraan meidän keittiöstä. Pelkkä noiden kuvien näkeminen saa mun 'vanhusmammalomalaisen' (30+, 40-) hermosolut värisemään kiivaaseen tahtiin, odottaen räjähdyslupaa. Myös meillä asuu samaisen Y-kromosomin omaava, oikeasti insinöörin koulutuksen saanut, täysin ohjeidenlukukyvytön, kolmesorminen supermies ...ja vielä ihan oikeakätinenkin. Mun järkeen ei mene esimerkiksi, kuinka joku voi täysin vilpittömästi edes ajatella avaavansa maitopurkin väärästä kulmasta. Ja sitten vielä ihmetellä päälle, että kuinka nää ei nykyisin aukea kunnolla?! Ja jos kerma/Nan-purkissa on repäisykulma, se tarkoittaa insinöörille, että älä nyt hitossa avaa sitä ainakaan siitä, vaan mieluummin vaikka pohjasta. Vauvanpuhdistupyyhepaketista täytyy luonnollisesti repiä se aukaisulärpäkkö kokonaan irti ja mielellään se laitetaan vielä roskiin. Kummallista kun ne kuivuu ne laput!? Näitä esimerkkejä olis niin paljon, mutta näiden ajatteleminenkin saa niin kiukkuiseksi, että paras lopettaa .... ehtii vielä tyyntyä ennenkuin insinööri kotiutuu töistä. PRKL!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olin jo kokonaan unohtanut puhdistyspyyhe-episodin! Mies (joka ei ole kyllä insinööriä nähnytkään) repi pakkauksen hampaillaan päädystä auki. Kyseessä oli vielä sellainen malli, jossa on ihan kovamuovinen kansi siinä suuaukolla. "Ai, en mä nähnyt siinä mitään sellaista."

      Poista
  12. *repskops ja facebookissa jako*

    VastaaPoista
  13. Tää menee ehkä sarjaan kotityöt ja sieltä alakategoria pikkuasiat. Meillä on periaate että kukin siivoaa omat jälkensä. Miehen mielestä tää tarkoittaa sitä, että likaiset astiat ja roskat viedään tiskipöydälle... ja that's it! Tiskikoneessa ois tilaa ja roskis sijaitsee tiskipöydän alla mutta ei, ei ne vaan mene sinne. Ja jos, siis JOS ne roskat joskus löytää roskikseen ja roskis alkaa olemaan ihan täynnä niin miehenretale sulkee sen pussin ja jättää nököttämään siihen ämpäriin! Ai että mua korpee toi tollanen "siivoaminen"! Kyseessä siis oikeakätinen remonttireiska.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, arvaa annanko Koti-insinöörin käynnistää astianpesukoneen jonka hän on täyttänyt..? Siellä on puukauhat mukana ja aterimet pakattu niin että pesuvarsi ei mahdu pyörimään. Veikkaan, että ukko on perinyt avaruudellisen hahmotuskykynsä flunssavirukselta.

      Poista
    2. Anonyymi I hear you! Mun mies vie omat astiansa kans tiskipöydälle. Ei siinä muuta mut jos vaivautuis vähän kurkkaan alaspäin niin se pirun tiskikone olis siinä alla!!! Lähellä mut silti niin kaukana. Se korpee mua ihan järkyttävästi. Yleesä astiat kuitenki jätetään pöydälle (kuten myös maito ja muut tuotteet mitä mies käyttää). Koska astiathan tanssahtelevat ihan itse koneeseen samoin ku maito jääkaappiin. Ei voi ymmärtää...

      Poista
    3. Mut kyllähän ne tanssahtelee sinne ihan itsekseen, kun joku muu on ne aina sinne lopulta laittanut...

      Poista
    4. Täällä ollaan aivan samoilla linjoilla... Astia jää juuri siihen, missä ruokailu on lopetettu ja sitten se viitsii vielä ihmetellä, että miten meillä on aina niin paskaista keittiössä. No ei olisi, jos hän hoitaisi oman osuutensa siitä...

      Poista
    5. Sieltä se jo alkaa, varhaisesta lapsuudesta, kerrotaan artikkeleissa sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta ja päiväkodin käytäntöjen muuttamisesta tasa-arvoisimmiksi, varmaan ootte näitä lukenutkin:

      "Tärkeä apuväline totuttujen toimintatapojen muuttamisessa on päiväkodin arjen videointi. – Tyttöjä käytetään useammin henkilökunnan pikkuapulaisina. Pojat taas pistetään harvemmin siivoamaan edes omia sotkujaan, Sundell kertoo, mitä videot paljastavat."
      http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/66073-pilottipaivakodissa-muhii-sukupuolivallankumous

      Ja:

      "Tytöt ovat päiväkodin pikkuapulaisia selvästi useammin kuin pojat. Tytöt siivoavat myös poikien leikkien jälkiä. -- Näin ei tietenkään tapahdu vain päiväkodeissa. Kaavaa toisintavat vanhemmat, isovanhemmat, puolitutut."

      http://www.lapinkansa.fi/Mielipide/1194694157972/artikkeli/onpa+sopo+tyttopoika.html

      Poista
  14. En ehkä ikinä pääse yli tuosta diagnoosinimikkeestä. Pakko lisätä sanavarastoon.

    VastaaPoista
  15. mun mies ei yhtään naureskellut, kun luin tätä sille äsken, valikoidusti, ääneen. ei edes tolle "sormet kuin nippu pippeleitä" -kohdalle... :DDDDD tuossa hymisee vieressä, kun repeilen edelleen. ihan loistavaa luettavaa jälleen kerran, kiitos!!! ihanaa vertaistukea tällä(kin) saralla!!!
    no kirjasi se sentään kirjan nimen ylös, kun ilmoitin toivovani sitä äitienpäivälahjaksi. (en kyllä oo varma, maltanko odttaa siihen asti!)
    -miuku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, toukokuu on vajaan kuukauden päästä! Jes!

      Poista
  16. Täällä meidänkin huushollissa ollaan paljon pohdittu tätä samaa dilemmaa... Minäkin olen oppinut tietyille yhteiskunnan ja pakkaussuunnittelijoiden tavoille. Lapsianikin opetan ja aika hyvin oppivat. Miten se aikuinen, korkeakoulutettu mies ei voisi oppia? Itseasiassa - jos en uskoisi hänessä olevan potentiaalia, en olisi hönkäissyt 'tahdon'!

    Ja sitäkin täällä ihmetellään, että kuinka pippelisormen aika voikaan olla niin paljon arvokkaampaa kuin pippelittömän. Yritän aina vedota siihen, että jos mies ei tee hommiaan kunnolla, minun pitäisi tulla korjaamaan jälkiä ja on kyllä melkoista tuhlausta lapsiperheessä laittaa näin paljon kahden ihmisen energiaa moiseen pikkuasiaan. Vai onkos se pippelittömyys jokin synnynnäinen taakka, mikä vaan on kannettava: "Minä teen suuriksi sinun siivoamisesi vaivat, kivulla sinun pitää siivoaman; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva". Vai miten se meni?

    Minä syytän aina anoppia. Jokuhan miehille on opettanut, että repiminen ja sotkeminen on niinku good enough? Ja ettei tarvi nähdä vaivaa tai vaivata päätään, kiinnittää huomiota tai asettua toisen asemaan, ja - mikä meille naisille on helppoa - yrittää miellyttää ketään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun täytyy kyllä myöntää että hutiloin todella monessa asiassa, mutta olen "optimoija": jos asian tekeminen huolellisesti on jollain tavalla palkitsevaa (astiat tulevat puhtaiksi, murot eivät kaadu lautasen viereen jne) silloin olen tarkka. Yksi esimerkki ovat lakanat. Viikkaan ne siksi, että tietäisin, missä on keskikohta, sillä kun ne laittaa patjan päälle tasaisesti ei tarvitse ola joka aamu korjaamassa rullalle kiertynyttä lakanaa. Muussa tapauksessa aivan sama.

      Poista
    2. Ah, kiitos. Tässä se tuli selvitettyä mitä minä haen. Kun täällä huomauttaa vaikkapa niistä itsestään leijailevista astioista, saan usein huomautuksia joistain omista hutiloinneista. Tällä pääsen perustelemaan paremmin miksi juuri ne joka päiväiset "no tohon ne nyt jäi" asiat kiristää.

      Poista
  17. Tutulta kuulostaa! Mä olen kanssa välillä niin kyllästynyt siihen, että itse pitää hoitaa joka prkleen pikku asia.

    Tällä hetkellä vituttaa erityisesti lomat ja niiden suunnittelu. Jos kyse on miehen harrastuksiin liittyvistä jutuista, ei ole mitään ongelmaa löytää sekä aikaa että motivaatiota ties minkälaiseen säätämiseen ja suunnitteluun ja aikaakin harrastuksille aina löytyy. Auta armias, jos pitäis suunnitella vaikka niinkin yksinkertaisia asioita, kuin mitäs tehtäis viikonloppuna/pääsiäisenä/kesälomalla/you name it, niin yksin saa kaiken tehdä, jos haluaa jotain muutakin kuin kotisohvalla istumista.

    Mä olen kans joskus miettinyt, että onko kaikki anopit passanneet poikansa aivan pilalle??

    t. toinen keskivertomamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotoa ne monet käyttäytymismallit tulee ja "äiti hoitaa kaiken" on ainakin edellisellä sukupolvella ollut yleistä. Työpaikalla huomaa hyvin miten jotkut miehet ovat täysin äitiensä ja vaimojensa passaamia, kun eivät edes kahvikuppia saa tiskikoneeseen...

      Poista
  18. Pitää vielä lisätä, että nuo pakettien avaamiset miten sattuu, tiskikoneen täyttö päin helvettiä yms. on niin tuttua kauraa, että niistä en jaksa sen enempää edes kommentoida. Huokaus!

    t. toinen keskivertomamma

    VastaaPoista
  19. Mun on surukseni tunnustettava, että meillä asetelma on täysin päinvastainen. Mies on järjestys, minä tuho. Myös kaikissa pakkausasioissa. Erityisesti tuo karkkipussiasia on haaste. Kun sen repäisee siististi kulmasta, koko sivu levahtaa ja namut on ympäri jotakin, yleensä autoa. Mikä on tietysti miehelle se viimeinen niitti.. Ehkä se poikkeus sitten vahvistaa säännön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mama M, olihan täällä muitakin suurpiirteisiä ;) Meidän pitäisi perustaa Huolimattomien Äitien Yhdistys ry.

      Poista
    2. Joo mä voisin kans liittyä. Yritän kyllä koko ajan skarpata ja parantaa, mutta mikä siinä on, ettei vaan saa paikkoja siistiksi vaikka kuinka yrittää?

      Poista
  20. Ostin meille autoon sellaisia CIF-lasinpuhdistusrättejä. Tiedättekö, sellaisia mitä on sellaisen muovisen sulkijaläpän takana, etteivät kuivu. Käsittääkseni jotkut vauvanpyyhintärätit on sellaisen saman läpän takana. Noh, mun insinöörini repäsi tämän paketin auki sivusta ja ihmetteli, että miksi hitossa meille kannatti ostaa tuollaisia rättejä, kun nehän kuivahtaa saman tien eikä niistä ole mitään hyötyä. Eipä ole niin enää mitään hyötyä, ei...

    VastaaPoista
  21. "Sormet kuin nippu pippeleitä!" Ai että! Parhaat naurut taas hetkeen! :D

    VastaaPoista
  22. Vihdoinkin kohtalotoveri! Olen niiiiin kauan luullut että tämä revitään-kaikki-pakkaukset-vaan-palasiksi-vamma on vain mun miehelleni mun hermorakenteeni koettelemiseksi annettu.

    Ajatelkaa, mun mieheni pystyy repimään väärästä päästä/reunasta/younameit myös JO AVATUN pakkauksen. Se on jo taito, se.

    VastaaPoista
  23. Ei hitto, se "sormet kuin nippu pippeleitä" ei siis olekaan mikään yksilöllinen ominaisuus vaan ihan vallan tuota vastakkaista sukupuolta vaivaava vitsaus!! Toisaalta helpottava tieto, että oma mies onkin sitten vaan ihan tyypillinen sukupuolensa edustaja. Että se ei vaan kettumaisuuttaan jätä kaikkia noita hommia miun tehtäväks, vaan että se ei ilmeisesti vaan voi sille mitään! Niin siis jos se ei oo se "maailman paras kusetus"...

    Eihän siinä muuten mitään, mut kun miusta ja kärsivällisyydestä ei voi puhua ees samana päivänä, ni monesti tästä pippelisormisuudesta johtuva tiettyjen sorminäppäryystoimien jääminen miun hoidettavaks aiheuttaa järrrrrrrrrrrkyttävää v*tutusta... D-tipat ja kynsienleikkuut hoituu ihan tosta noin vaan, mut ruuvaaminen, vasarointi ja muu sellanen - ai prkl... Pippelisormi sais kyllä hoitaa ne ihan ite.

    VastaaPoista
  24. Mun mies on vasuri-insinööri ja ihan hyvin se noi paketit handlaa oikeasta päästä ja ilman väkivaltaa. Ehdotan keittiösaksia narun päähän ja naulaan riittävän korkealle, ettei lapset pääse käsiksi. Mutta milläs saadaan ne tyhjät limsa- ja öljypullot sekä maitopurkit kulkeutumaan kierrätyslaatikoihin siitä keittiön pöydältä rötväämästä? Esim. viikon-kahden sisään tyhjennöksestä?

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...