On muuten kätevää hankkia lapset kaveri- ja perhepiirin viimeisenä: kännykän osoitekirjasta löytyy läjä lapsenvahtikandidaatteja.
Voi tsiisös, jos viiva onkin tipahtanut tikkuun lähipiirin ensimmäisenä! Paitsi, että joutuu opettelemaan kaikki vauva-asiat alusta kantapään kautta, joutuu myös valmentamaan märkäkorvakavereistaan ja -sukulaisistaan potentiaalisia lapsenvahteja.
Lapsenhoitoamatöörejä stressaavat yleensä seuraavat:
- Kuinka kääpiön saa hiljaiseksi, jos se itkee toista tuntia putkeen?*
- Kuinka lapsen saa nukkumaan, jos se ei halua nukahtaa?**
Siskoni lupautui elämässään ensimmäistä kertaa lapsenvahdiksi ipanamme ollessa 4 kk. Kaikki sujui hyvin nukkumaanmenoon asti. Kitinä alkoi. Tunnit kuluivat, eikä käninästä meinannut tulla loppua. Ei auttanut heijaus, maito tai sylissäolo. Sitten sisko keksi nerokkaan idean. (Niin, yleensähän hyvät ideat syntyvät silloin, kun on yksinkertaisesti pakko olla innovatiivinen ja
keksiä jotain.) Hän alkoi kerrata ääneen entisen Itä-Saksan historiaa, toisesta maailmansodasta eteenpäin. Stasit, kurkkupurkit ja Nukkumatit. Ennen muurin murtumista puolimetrinen kuulemma antoi periksi ja nukahti. Klassikko.
*) En todellakaan tiedä.
**) Jos tietäisin, olisin tuotteistanut keinon aikoja sitten, hakenut sille patentin ja käärinyt bisneksellä noin miljardin euron liikevoiton.
On muuten jännä seurata, miten paljon lasten ihan normaaleilla nukahtamisvaikeuksilla tehdään rahaa. Suunnilleen joka toisessa tai kolmannessa vauva- tai perhelehdessä on kansijuttuna nukkuminen (muita ikisuosikkeja ovat syöminen ja uhma) ja aiheesta on kirjoitettu kokonaisia kirjoja.
VastaaPoistaMä luin joskus mun filosofian tenttikirjaa mun systerin nuoremmalle unikirjana, hyvin toimi sekin ja tulipahan luettua tenttiin... Kyllä osasin utopian sen jälkeen suunnilleen ulkoa!
VastaaPoistaMä maksaisin kyllä aika paljon sellasesta takuuvarmasta vauvan nukuttamistuotteesta. Meillä neiti 6kk on antanu eri nukuttamistavoille patenttisopimuksia max kuukaudeksi kerrallaan ja sitten nämä jo kokeillut nukuttamisrituaalit siirtyy nounou-listalle. Ensin nukahdetaan VAIN syliin ja sitten EI MISSÄÄN NIMESSÄ syliin. Toinen juttu on se, että päivä- ja yöunille pätee ihan eri säännöt ja kaavat! Miksei kukaan kertonu (esimerkiksi neuvolassa...) että vauvat vaan EI toimi loogisesti.
VastaaPoistanimim. äitiä vähän väsyttää
Meillä takuuvarma nukuttamistuote on kantoliina. Varsinkin päivisin ihan korvaamaton. Kun lapsen kääräisee siihen väsykitisevänä (ja alkaa ravata pitkin kämppää lapsi kyydissä), seuraa aina samaa: 1. se huutaa minuutin 2. kitisee pari minuuttia 3. simahtaa. Sama lapsi, joka muuten päiväunille nukahtaakseen vaatii äidin viereensä makaamaan tissi paljaana tunniksi. Eikun tutin. Eikun tissin. Eikun tutin. Eikun tissin...
PoistaKannattaa kokeilla. Joku reppu varmaan ajaisi saman asian.
Kantoliina on jo kokeiltu ja siirtynyt sinne nounou-listalle. Sen aikaa kun toimi niin toimi pomminvarmasti, mutta enää ei tosiaan siihen suostu millään. Ja siis yöunille meno ei tuota mitään ongelmia, mutta päiväunet on ihan hirveetä vääntöä. Ja jos jää päiväunet nukkumatta niin kitinän ja huudon määrä on jotain aivan mieletöntä :S.
PoistaRiitta, joo toi on niin totta!
VastaaPoistaElli, hehe, pitää paikkaansa: ääneen lukeminen tehostaa muistamista.
Anonyymi, voi ei, tsemppiä... On niin kamalaa, kun nukkuminen on sellaista vänkäystä. Ei paljoa lohduta että kyllä se siitä jossain vaiheessa helpottaa, kun väsyttää niin paljon että pää halkeaa.
oi hyvä isä miten makiat naurut! :DDDD muhhahaaa! Mää niin kuulen sen tyytyväisen ja ah niin paatoksellisen selostuksen! ee hele :DDDDDD
VastaaPoista