Työkaveri ehdottaa pientä skumppalasillista. Kieltäydyt tarjouksesta, koska haluat olla tehokas. Bileet alkavat vasta parin tunnin päästä ja nyt on ruhtinaallisesti aikaa käydä vaikka kaupassa!
Käyt kaikki kaupat läpi. Et löydä mitään. Vaatteet on suunniteltu keskivartalo-ongelmattomille ihmisille, joilla ei ole väriennakkoluuloja. Lisäksi suurin osa vaatteista pitää pestä 30 asteessa. Kuka sellaisia lämpötiloja käyttää? Ketsuppi ei kyllä siinä lähde. Kun sitten vihdoin löydät kivat kengät (Eccolta, muut ovat epämukavia), myyjä ilmoittaa, että kauppa menee nyt kiinni, tervetuloa torstaina uudestaan. Tuijotat myyjää hölmistyneenä. Ethän sinä silloin enää pääse.
Poistut tyhjin käsin kauppakeskuksen aukiolle. Ympärilläsi heiluu iloista haalariasuista jengiä. Ihmiset rynnivät ohitsesi serpentiinit kaulassa, hassuissa naamareissa ja ilmapallo kädessä juomaan kuohuviiniä toisten samanlaisten kanssa. Sinulla on kaulassa vain kaksoisleuka. Naamariksi riittää mustat silmäpussit ja toista viikkoa nyppimättä rehottavat kulmakarvat. Bileisiin on vieläkin tunti. Mihin menisit?
Kaupunki tuntuu vieraalta. Et keksi yhtään kivaa baaria, jossa et olisi teinien tiellä tai vaikuttaisi epätoivoiselta puumalta. Mantan lakitusta et mitenkään voi mennä katsomaan. Siellähän on tungosta, jaloissa kilisee tyhjiä skumppapulloja ja rasahtelee kertakäyttökuohuviinilaseja. Etkä kuitenkaan näkisi mitään.
 |
| Kuva: Flickr / pascal |
Tajuat olevasi tuo pupu. Haaveilet kopissa vapaudesta, jolla et osaa tehdä mitään.
Muistat, että bussi kotiin lähtisi viiden minuutin päästä. Hiljaisen kodin jääkaapissa olisi valkoviinitönisteri, eiliset tomaattikeiton jämät -- eikä ketään muita. Ehtisit kirjoittaa kolumnin ja lajitella sukkahousut rikkinäisiin, ei kauhean rikkinäisiin ja ehjiin, ehkä vielä kuvata koon 80 talvihaalarin huutista varten. Jos aikaa jää, voisit lukea kirjaa. Ja koska heräät aamulla kuitenkin viimeistään kahdeksalta, ehtisit hyvin lenkille ennen kuin ipanat palautetaan kotiin.
Pup pup.
Pup pup! Aivan loistava juttu! :D
VastaaPoistaKiitoksia!
PoistaNiin tuttua! Puuttui vaan se, että itelleen vaatteita kerrankin ihan kaupassa, eikä läppärillä shopatessaan eksyykin lastenvaateliikkeeseen ja ostaa lapsille vaatteita. :)
VastaaPoistaPesuohjeissa oon muuten suvereenisti tulkinnut 30 astetta 40 asteeksi. ;)
No, menin kyllä vahingossa kyseisen kauppakeksuksen kolmanteen kerrokseen, jossa lastenvaatekaupat ovat. Mutta en sentäs ostanut mitään!
PoistaOsui ja upposi. Pup pup.
VastaaPoistaHyvä, että teitä on muitakin!
PoistaPup pup täälläkin...
VastaaPoista(Ja pyykkään myös Vihreän Linnun tapaan)
Tosiaan, sama pyykkäystaktiikka käytössä meilläkin. :)
PoistaMeillä kyllä menee 30 astetta vaativat usein 60 asteeseenkin. Mikään vaate ei ole vielä sanonut käyttösopimustaan irti. Siis kaikki lasten vaatteet pestään yleensä 60 asteessa ja tungen nykyään omianikin sekaan. Usein laitan valkoiset sukat ja t-paidat 95 asteeseen lakanapyykin täytteeksi. Ei se stretch-ominaisuus paidoista ole sielläkään kadonnut vaikka kovin siitä varoittelevat. (No, en mä ihan uusia koskaan pistä, mutta vanhempia, valkaistuvat mukavasti siinä samalla).
VastaaPoistaOlen antanut itseni ymmärtää, että vaatevalmistajat suosivat alhaisia ohjepesulämpötiloja usein vain varmuuden vuoksi. Ettei tule sitten reklamaatioita. Eniten mulla on mennyt linkousnopeuden vuoksi vaatetta tai pöytäliinoja pilalle. Yritän muistaa tietyt jutut lingota alhaisilla nopeuksilla.
Vaikka nykyään kovasti mainostetaan, että pitäisi suosia alhaisia lämpötiloja ihan ympäristösyistäkin, niin en mä kyllä vaan. En ole koskaa pessyt mitään 30 asteessa. Eihän siinä lähde edes hiki. Saati kaikki lapsiperheen tahrat.
Ok, voi hyvin olla noin että toi on jonkinlainen varmuuden vuoksi -lämpötila. Toisaalta mä en pese myöskään mitään yli 60 joten lienen ekojeesuksen kanssa sujut. ;)
PoistaMä niin tunnistin itseni juuri tällä hetkellä! Mitä sillä vapaa-ajalla sitten pitäisi tehdä, kun sitä on? (vielä pari tuntia ennen kuin lupasin hakea muksut hoidosta) Ehkä se pitää suunnitella etukäteen, niin tulee optimaalisesti käytettyä, ottaa kalenteri esiin myös vapaapäiväksi... "Kymmeneksi kirjastoon, vaateostoksille kauppaan A ja B, sitten lounaalle ja jälkiruokakahville ravintolaan C." Todennäköisesti lähden kohta kotiin pyykkäämään.
VastaaPoistaJoo, vapaa-ajasta tulee kauheat paineet! :D
PoistaHahaha, eksyin tänne blogiin ihan sattumalta ja halusin vain kommentoida, että pidin tekstistä ja tyylistäsi kirjoittaa todella paljon, vaikken oikein voikaan samaistua tuohon äitinä olemiseen. Kiitos kuitenkin tästä!
VastaaPoistaHeihei! Kylla, tutulta kuulostaa. Olen ollut to-su-sinkkuna nyt kolme kertaa eli vuoden valein. Nyt kolmannella kerralla osasin jo varautua nolla-odotuksin. Mitaan en saanut aikaiseksi, en edes nukkunut pitkaan. Kellaria ei ole vielakaan siivottu (prkle mina sinne yksin mene siivoamaan), mutta nk. "bileet" jai kylla nekin koyhiksi. Leffaan ja syomaan on siis rajuin veto mihin olen yltanyt. Ne bileet yms. ovat tapahtuneet vain silloin kun olen itse lahtenyt to-su viikonlopuksi jonnekin reissuun, tai sitten ollaan miehen kanssa menty johonkin haihin yms. juhliin vieraaksi. Ehka himassa (eli kopissa) ei vaan paase irti niista voikukanlehdista... :-)
VastaaPoista"Tajuat olevasi tuo pupu. Haaveilet kopissa vapaudesta, jolla et osaa tehdä mitään." Osuvaa!!!
VastaaPoista