Tietoa mainostajalle ›

10.6.13

Kiitos lastentarhan jengi

Pätkän päiväkodin kuukauden mittainen kesäloma alkaa parin viikon kuluttua. Haluan muistaa päiväkodin jengiä pienellä kesälahjalla.

He nimittäin kuuluvat ryhmään "elämäni tärkeimmät ihmiset". Tulen toimeen ilman postimiestä, pedikyyriä ja kirjastonhoitajaa. Satunnainen v-mäinen asiakas menee toisesta korvasta sisään ja valuu vaikkuna ulos toisesta. Viikon tauko ystävien seurasta ei kaada arkea. Miehestänikin voin olla heittämällä pari viikkoa erossa. Sukulaisiani näen kerran pari pari vuodessa, ja olen silti melko tasapainoinen aikuinen.

Mutta jos päiväkodin jengin kanssa joku mättäisi, arki olisi kaaoksessa. Lastentarhanopettat, joihin voi luottaa, joista lapsi tykkää ja jotka pitävät vaihtovaatevarastossa paria supersankariasua tarhan naamiaispäivän unohtaneen vanhemman varalta, ovat hiton arvokasta valuuttaa.

Viime vuonna vein työntekijöille bonuksena valkkaripullot. Tänä kesänä ajattelin vaihtelun vuoksi tehdä jotain muuta. Vien pullon kuoharia. Ovat totta vie sen ansainneet.

Skool kesälle (kuva: Björgvin Hilmarsson).

46 kommenttia:

  1. Olen joka vuosi muistanut jotenkin, yleensä kesäkukkasin uusissa ruukuissa :) tänä vuonna on poikkeuksellinen kesä, sillä esikoinen lähtee hoitopaikastaan eskariin. Tämän vuoksi ostin jotain josta jää muisto; jokainen täti sai muumimukin, jonka esikoinen rajatuista vaihtoehdoista valitsi ko. henkilölle ja kukkamaan kuopsutteluun sen pienen haravan vaimikäsenyton. Kaikki tykkäsivät :)

    VastaaPoista
  2. Meillä pojat on enää kesäkuun tuolla perhepäivähoitajalla. Ensin pojat jää lomalle ja sitten syksyllä hoitaja jää eläkkeelle. Jotain kivaa pitäisi keksiä ihanalle hoitajalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä täältä kommenteista saat hyviä ideoita? :)

      Poista
    2. Keksin nyt, että ostan sellaisen emalisen Muumi-kannun ja sinne kukkia. Kun tällä perhepäivähoitajalla on vain meidän pojat ja yksi muu lapsi, niin tota tavaraa tuskin tulee liikaa.

      Poista
  3. Mä suosittelen Eve Hietamiehen Tarhapäivä kirjaa. Etulehdellä on vielä kirjailijan kirjoittama kiitos kaikille tarhaopeille. Jos pitää ostaa useampi pieni lahja, ostan Miki-kirjoja, pieniä ja sieviä.

    VastaaPoista
  4. Perhepäivähoitajia jää eläkkeelle, ostetaan toisen äidin kanssa lahjakortti urheiluväline liikkeeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lahjakortti on aina varma; saa hankkia sitä, mitä itse haluaa. Jos ei halua hankkia itselle mitään, lahjakortin voi käyttää vaikka seuraavan vuoden joululahjahankintoihin ;)

      Poista
  5. Viisas vanha opettaja sanoi, että parhaita lahjoja ovat sellaiset, jotka voi syödä tai juoda. Toiseksi parhaita ovat lahjakortit. Jos toivoa saisi, ei mitään tavaraa eikä kukkia - paitsi kukkalahjakortin muodossa.

    Näillä vinkeillä meillä on viety lahjaksi mm. laatusuklaata ja kahvilan lahjakortteja. Kuohari toimii varmasti myös loistavasti!

    VastaaPoista
  6. Me annoimme eltolle, joka siirtyy vähän toisen tyyppisiin tehtäviin, kirja 'Kiltti tyttö ei pääse pomoksi - 101 tapaa hävitä miehelle' koristeltuna meidän pikku neitimme kuvilla, joista yhdessä neiti näyttää ihan pienikokoiselta Tarja Haloselta. Tuntui tykkäävän...

    VastaaPoista
  7. Mä oon aina ollut "tuhottavien" lahjojen kannalla. Vaikka itestä joku kuppi tai kippo ois kuin ihana, toisen makua ei koskaan voi tietää, ja jos opettaja saa 20 kuppia/kippoja kahdesti vuodessa niin onnea vaan hänelle ;) Eli lahjukset ollut lasten leipomuksia, erikoiskahvia/teetä, servettejä, kynttilöitä ja kyllä niitä kukkiakin.

    Joku hyvä viini on käynyt useasti mielessä, mutta on sitten jäänyt. Voiko lapsi viedä opettajalle alkoholia? Onko kukaan Suomessa lahjonut alkoholilla? Musta tuntuu, että mua katottas kieroon. Voi olla ihan vaan oman pään sisällä tämä ajatus.

    -Jaana-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta voihan ajatella, että se alkoholi on vanhemmalta eikä lapselta. "Kiitos kun olet hoitanut lastani niin ihanasti."

      Poista
    2. Mutta voihan ajatella, että se alkoholi on vanhemmalta eikä lapselta. "Kiitos kun olet hoitanut lastani niin ihanasti."

      Poista
    3. Meillä työntekijät reagoivat lahjoihin aina niin, että ne tulevat lapselta.

      Poista
    4. Mä olen sitä mieltä, että lahja tulee vanhemmilta. Lapsi on päiväkodissa, jotta vanhemmat voivat olla duunissa. Kuoharipullo on mun lahja tarhan jengille, koska niiden ansiosta voin olla arkisin sorvin ääressä 9-17 ilman huolta siitä, onko lapsella kaikki hyvin.

      Jos mun lapsi saisi päättää kesälahjan, se veisi kimpun voikukkia ja kiven. Siis ihan hellyyttävää kun se tuo niitä minulle, mutta jaksan uskoa, että kuoharipullo tai tosi hyvä suklaakakku (jos olisin tosi hyvä leipomaan ja olisi siihen aikaa, voisin harkita sellaistakin) ilahduttaa bonuksena enemmän kuin korillinen kiviä tai joku piirustus. Mutta voinhan olla väärässäkin.

      Poista
    5. Alkoholia ei varmaan kannata viedä ellei ole varma siitä, että lahjan saaja todella sitä juo. Löytyy nimittäin ihmisiä jotka elävät elämäänsä ilman alkoholia ja sitten ollaan taas siinä tilanteessa, että lahja oli vähän epäsopiva ;)

      Poista
    6. Hyvä viinipullo on toisaalta helppo lahja antaa eteenpäin, jos ei sitä itse juo. Kaikki lahjatkan voivat loppupeleissä olla epäsopivia. Kaakaolle allerginen saa suklaakakun, urheilukammoinen lahjakortin Kesporttiin...

      Poista
    7. Se on vaan vaikea keksiä lahjaa, kun ei kuitenkaan aidosti tunne toista ihmistä. Itse pähkäilen samaa lahjapulmaa joka vuosi oman jälkikasvuni kerhotätien ja opettajien kanssa :) Vaikka olenkin toiminut tarhatätinä (tällä hetkellä teen muuta osa-aikaista duunia) ja mieheni työskentelee päiväkodissa en vaan tiedä mikä on hyvä yleislahja. Se vaan on niin, että joku ei juo kahvia, toinen ei pidä teestä, yksi ei käytä kynttilöitä, joku on allerginen kukille... Mutta päiväkodin työntekijäthän saavat palkan työnantajalta. Lahja ei ole mikään velvoite ja kortissakin on jo kylliksi kiitosta. Mutta parhaiten mieleeni ovat jääneet antajasta kertovat lahjat, esim. maahanmuuttajaperheet ovat antaneet jotain pientä omasta kulttuuristaan tai lapset ovat itse askarrelleet kuusenkoristeita. Ne ripustetaan hyvillä mielin joka joulu.

      Mitä tulee alko-asiaan niin... monet hoitajat pitävät viineistä ja arvostavat tätä lahjaa todella. Itse yrittäisin kuitenkin varmistua asiasta, ehkä kysyisin joltain tutummalta hoitajalta että käyköhän tämä kaikille... Hoitohenkilökunnassakin on monenlaista uskonnollista taustaa ja vahvan vakaumuksen omaava voisi kokea viinipullon loukkaavaksi. Minä olen kasvanut alkoholistiperheessä ja sen vuoksi ollut lähes koko elämäni täysin absolutisti, joten kuohari- ja viinipullojen saaminen tuntuisi suoraan sanoen pahalta.

      Poista
    8. Niin. Kaikkia ei voi miellyttää, enkä sitä yritäkään. Tunnen päiväkodin jengiä sen verran, että viinipullon antaminen ei tunnu huonolta idealta. En tosin antaisi viiniä lahjaksi kulttuurissa, jossa alkoholi on tabu.

      Monet firmat - ainakin Pohjoismaissa ja Etelä-Euroopassa - antavat työntekijöilleen glögipulloja pikkujoululahjaksi ja monissa yritysten sidosryhmilleen antamissa korporaatiokesä- tai joululahjoissa on juustokorin mukana viinipullo. Sitä kautta tulevaa putelia harvoin arvostellaan, vaikka osa työntekijöistä ei alkoholia käyttäisikään tai olisi absolutisteja.

      Poista
  8. Itse arasteleisin viedä alkoholia, vaikka itse sitä käytänkin ;). Kannatan kuitenkin ehdottomasti syötävää, juotavaa linjaa. Luomumehua, teetä, suklaata jne. Ei missään tapauksessa sisustustavaraa! Niitä en haluaisi itsekään saada sellaiselta joka ei makuani tunne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai mulla on sitten yliliberaali suhde alkoholiin. Se on mulle laadukas ruokajuoma. Tai tahdikkaasti nautittuna juhlatunnelman nostattaja vähän samaan tapaan kuin joku tuoksukynttiläkin. Tarkoitukseni ei ole juottaa ketään känniin ;)

      Poista
  9. Mä sain luokkani oppilaan äidiltä viinipullon aina jouluna (punaista) ja keväällä (valkoista). Äiti oli ensimmäistä pulloa ojentaessaan vähän epävarma, että onko se lahja nyt sopiva vai ei, mutta saatuaan multa kommentin että lahja on varsin hyvä, ei asiaa tarvinnut jatkossa jännittää. Kukat on musta ihania edelleen, vaikka niitä tuleekin sitten se 10 kimppua helposti kerralla. Nekin on tavallaan kuluvaa tavaraa, että kuihtuvat sitten aikanaan, eivätkä jää laatikon täytteeksi. Toisaalta joku osuva tavara on sitten kiva pysyvä muisto, mutta niitä on ehkä just yks viidestä tai kymmenestä tavaralahjasta. Lahjat on kuitenkin lahjoja, että jos ei kelpaa niin saajassa vika :).

    VastaaPoista
  10. Olen ottanut näissä lahja-asioissa aikanaan aika tiukan linjan. Annan lahjoja opettajille/päivähoidon tädeille vain silloin kun lapsi on lopettamassa "yhteistyötä" ko. henkilön kanssa.

    Arvostan toki yli kaiken lasteni ammatikasvattajia, mutta... jokainen heistä saa palkkansa työnantajalta ja en oikein tiedä onko tmä jokavuotinen lahjojen antaminen oikeasti tarpeellista, arvostuksen kun voi näyttääniin monin muunlaisin tavoinkin.
    Toinen syy on se, että en halua antaa mitään krääsää ja noiden syömisten ja juomisten kanssa on juuri se ongelma, että toisen makua ei voi tietää.
    Kolmas syy on se, että kolmen lapsen vanhempana nämä jokakeväiset lahjat käy jo taloudellisestikin aika kalliiksi, muutaman euron suklaalevyihin kun en halua lähteä.

    Kimppalahjat on minun suosikkejani ja monet opettajat ovat minulle sanoneet, että mieluummin yksi koko luokan kimppalahja (esim lahjakortti), kuin monta pientä lahjaa. Lasten tekemät kortit ja itse kerätyt luonnonkukat on sitten taas eri juttu.

    Siskoni on muuten lastentarhanopettaja ja hän joskus sanoi, että joskus on jopa noloa, kun joku vanhemmista "lahjoo" työntekijöitä runsaasti, saa aikaan vaivautuneen tunnelman muissa vanhemmissa, varsinkin jos lahja annetaan julkisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kersoja olisi 3, lahjojen kanssa pitäisi vetää tiukempaa linjaa. Ehkäpä olutpullo per opettaja? No vitsi vitsi. ;)

      Mä piilotan noi joulu- ja kesälahjat kersan narikkaan ja sanon henkilökunnalle, että ottakaa lahjanne sieltä kun on sopivan huomaamaton hetki.

      Poista
    2. Tuo piilottaminen on kyllä ihan hyvä juttu tai sitten jotenkin huomaamattomasti antaminen.

      Niin kersoja 3 ja sitten näiden hoitajien ja opettajien lisäksi tulis vielä harrastusohjaajat ym. muut. Niin ja hoitajiahan ei välttämättä ole vain yksi per lapsi eli isommassa hoitopaikassa koin ongelmaksi sen, kenelle lahja annetaan kun hoitajat vaihtui nin, ettei aina tiennyt kuka lasta oikeasti oli hoitanut...

      Kyllä näihin rahaa saa menemään jos kaikki lahjoo pari kertaa vuodessa. Ja välillä kun on ollut itselläkin rahat tiukalla joten jostakin on ollut pakko säästää.
      Siksi ja yllä mainituista syistä olen tullut siihen tulokseen, että lahjojen antaminen ei ole joka vuosi perusteltua. Kuten sanottua kimppalahjoihin olen usein osallistunut, niissä kun helposti muutaman euron panoksella saa ihan mukavan lahjan.

      Poista
  11. Minun vanhempani ovat opettajia ja kyllä se tuntui aina kivalta, kun kevätjuhlapäivänä koti täyttyi kukista. Krääsää meillä ei kaivattu, mutta yhdeksäsluokkalaisten jättämät yhteislahjat luokanvalvojalle olivat aina kivoja ja ne ovat edelleen tallessa. Eräskin luokka halusi kovasti laivalle, ja pääsikin... mutta vain Korkeasaaren lautalle. Siitä luokasta on meillä muistona apinapehmolelu, josta lapset kovasti tykkäävät.

    Mutta hei... kun teillä on lapset ala-asteella, niin muistakaa kieltenopettajia! Ei ole kiva olla koulun ainoa opettaja, joka ei saa kymmeniä kukkapuskia.

    Itse olen vetänyt nuoresta asti lasten harrastusryhmiä. Vain yksi äiti on minua muistanut: sain häneltä joka joulu suklaarasian. Se tuntui tosi kivalta!

    VastaaPoista
  12. Anoppi on opettaja ja sain siltä just hiljattain mahtavan kokoelman Iittalan Kivi-tuikkulyhtyjä. Mä kun diggaan niistä toisin kuin anoppini. :) Mut vissiin sitä on päässyt kertymään... ;)

    Mä olen myös hieman samaan mieltä jonkun yllä kommentoineen kanssa, että en varsinaisesti ymmärrä miksi just opettajia pitäisi erikseen muistaa, kun työtänsähän he vain tekevät. Kuten kaikki muutkin. On toi lähi K-kauppiaskin tosi kiva olla olemassa, muuten jäätäis ilman sapuskaa jne. Mutta huomaan ryhmäpaineessa toimivani samoin kuin muutkin. Jouluna en vienyt lapsen kerhotädeille mitään lahjaa (no hei, kaveri on siellä 3 h/vko) ja -öh- nolotti, kun kaikki muut veivät jotain paketteja. Sama silti oli muskarissakin. Jengi roudasi muskariopellekin lahjoja ja sitä nyt tosiaan nähtiin 1h/vko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oho, jäi sana uupumaan. Vissiin on siis sitä tuikkulyhtyosastoa jäänyt kertymään.

      Poista
    2. Selittääköhän tuo "vain 1h/vko" sen, että harrastustenohjaajia ei juurikaan muisteta? Minusta on vähän outoa, että niitä muistetaan, jotka saavat työstään palkkaakin, muttei niitä, jotka palkatta ja vapaa-ajallaan.

      Poista
    3. Aika monet harrastustenohjaajat saa nykyisin myös palkkaa. Ainakin taitoluistelu, uinti, muskari, tanssi on ainakin pk-seudulla täysin palkkavetoista toimintaa, joten en näe syytä ohjaajia sen kummemmin lahjoa kuin opettajiakaan.
      Jos erityisesti haluaisin suunnata näitä lahjoja jollekin , antaisin juuri noille palkattomille ohjaajille.

      Mä olen muuten pässyt jo tosta nolousosastosta yli.. päätös olla antamatta lahjoja kun on nykyisin täysin tietoinen.

      Poista
    4. Joo, ei meidän muskariope mikään palkaton tyyppi ole. Tai ainakin oletan, että työväenopiston opet saavat liksaakin hommistaan. Lähinnä vaan sitä(kin) tarkoitin tolla "1 h/vko", että niitä tunnin muskareita ehtii pitää päivässä 5-6 kpl ja jos hommaa tekee täyspäiväisesti (kuten täällä mitä ilmeisemmin tekevät), niin siinähän on sitten helposti esim. 15 ryhmää / vko vaikka vetäisi vain 3 ryhmää / päivä. Jokaisessa keskimäärin 10 lasta. Että en mä oikein ymmärrä miksi joku opettaja tarvitsisi 150 lahjaa lukukauden päätteeksi. No, oishan siinä tietty suklaata riittämiin aina seuraavan lukukauden loppuun asti... ;)

      Muuten olen kyllä sitä mieltä, että vapaaehtoisten vetäjien muistaminen olisi hyvinkin paikallaan. Pitää pistää korvan taakse, että muistaa jos osuus omalle kohdalle. Itse en just oikein ymmärrä tätä lastentarhanopettajien muistamisrumbaa.

      Poista
  13. Päiväkotitätinä sain tänäkin keväänä muutaman lahjan. Eniten huvitti kyllä hieman vinoon istutettu kukkanen ruukussa, ja kukkaraasukin oli hieman kärsinyt. Mutta kun lapsi halasi lujasti ja antoi kukan, ja äiti kertoi että lapsi itse valitsi kukan ja ruukun, ja itse sen istutti ja kantoi kotoa minulle niin kyllä siinä nousi tippa linssiin! :)

    Ei niitä lahjoja tarvitse joka talvi ja kevät antaa, ei välttämättä ollenkaan. Rehellinen kiitos ja lämmin halaus riittävät oikein mainiosti! Kunhan se tulee sydämestä ja sitä aidosti tarkoittaa :) Tietenkin parasta on, kun se tulee niin vanhemmilta hoitajille kuin hoitajilta vanhemmillekin :) Ilman hoitajia vanhemmat eivät saisi lastaan hoitoon ja pääsisi töihin, mutta ilman vanhempia ei hoitajilla olisi työtäkään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! Arvioiko joku, miten kukat on ruukkuihin istutettu tai miten ne ovat kuljetusta kestäneet?

      Minäkään en oikein ymmärrä sitä, miksi vanhempien pitäisi olla juuri päiväkodin työntekijöille niin kovin kiitollisia siitä, että lapsella on hoitopaikka. Ne kiitokset pitäisi ohjata eduskuntaa ja kuntapäättäjille, jotka ovat päivähoito-oikeudesta päättäneet ja työntekijät palkanneet. Sitten, jos työntekijät tekevät vähän enemmän kuin vain oman työnsä vähän vasemmmalla kädellä huitaisten, niin siitä on syytä kiittää.

      Poista
    2. Apua! Arvioiko joku, miten kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät oman työnsä vain vähän vasemmalla kädellä huitaisten?

      C'moon.

      Poista
    3. En sanonut, että kaikki, mutta niitäkin kyllä on tullut vastaan...

      Poista
  14. Riitta, itse asiassa ei, vaan tuolla logiikalla mun kuuluisi veronmaksajana juoda se skumppapullo itse. Mun verorahoillahan ne julkiten puolen palkat maksetaan.

    Mä kiitän hyvästä hoidosta ja mukavasta asenteesta, en instituution olemassaolosta.

    VastaaPoista
  15. Musta on kiva ostella lahjoja, tosin kun lapsia kaksi päiväkodissa eri ryhmissä on hoitajia yhteensä 7 eli rahaa palaa jonkun verran. Hoitajat ovat kuitenkin niin ihania että ollaan haluttu aina syksyisin ja keväisin joitenkin muistaa heitä. Ollaan viety vuosien aikana kaikenlaista: muumimukit, piparkakkutalot, skumppaa, Iittalan vitriini -rasiat (varmaan just sitä kammoksuttua "sisustustavaraa"), kukkia, kortteja, kynttilöitä... mitä milloinkin. En mitenkään kauheasti stressaa siitä onko lahja nyt varmasti mieleinen - minusta ajatus on tärkein. Viinipullon tms voi aina antaa eteenpäin jos ei siitä tykkää.

    VastaaPoista
  16. Mukava tapa muistaa tärkeitä ihmisiä!

    VastaaPoista
  17. Ostin päiväkodin tädeille pullot shampanjaa ja levyt hyvää suklaata :) tiesin että ainakin 2/3 hoitajasta arvostaa lahjaa, joten ei paljon stressannut :) hyvä ja laadukas lahja on helppo antaa eteenpäin :)

    VastaaPoista
  18. Hirveen hyvä tuo shampanja ja suklaa ;) terv. elto
    ps. jos ei jompikumpi uppoaisi, luulisin löytäväni jonkun elämänpiiristäni, jolle kyllä maistuisi. Ei opet lahjoja odota, mutta kukapa ei kiitoksesta missä tahansa muodossa ilahtuisi. Mikäli saisin kiitoksen kauniina sanoina, olisin enemmän kuin tyytyväinen. Vilpitön kiitos, on se sitten lapsen palautteen, vanhempien sanojen tai vaikka sen luomusämpylän muodossa, kertoo siitä, että on jotain oikein työssään tehnyt. Ei niistä paineita pidä ottaa. Mutta mitä teettekin, tehkää vilpittömin mielin. Ei se kaman määrä, vaan VILPITTÖMYYS. Ja parhautta on myös kuulla, että noin monella päivähoitolapsella on kesäloma!!!

    VastaaPoista
  19. Yhtä asiaa mä en nyt ymmärrä: miks täällä puhutaan vaan lastentarhanopettajista? Hoitajia ryhmissä on enemmän ja he viettävät lasten kanssa enemmän aikaa kuin opet. Akateeminen taustako sen määrää että kuka hoitajista saakaan lahjan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mulle ainakin lastentarhanopettaja on yleisnimitys jengille, joka on töissä kersan ryhmässä. Että kyllä kaikki saivat lahjan ;)

      Poista
  20. Lisään tänne oman kommenttini lastentarhanopettajana pitkään työskennelleenä, tosin nyt olen jatkokouluttautunut ja siirtynyt muihin tehtäviin lto:n työn vaativuuden ja kehnon palkan takia. Kuitenkin, parhaat lahjat ikinä, mitkä ovat jääneet mieleen, ovat lapsilta saadut: kortit, piirustukset ym. askartelut (edelleen kaikki tallessa). Ja vanhemmilta saadut: viinit, kuoharit, laatu käsivoide, Iittalan Kivi-tuikku, Stockmannin lahjakortti (kimppalahja useammalta perheeltä). Nämä lahjat ja niiden antajat ovat jääneet mieleen! Ja ps. itsekin alkoholistiperheessä kasvaneena en todellakaan sekoita asioita keskenään: sitä, että perheessäni on käytetty alkoholia liikaa ja sitä, että työssäni minua muistetaan alkoholia sisältävällä lahjalla. Suosittelen muillekin omaan menneisyyteen perehtymistä ja omien kipupisteiden tarkastelua ja syntyneiden tunnelukkojen avaamista. Ei tule turhaa projisointia menneestä nykyhetkeen.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...