Tietoa mainostajalle ›

27.4.14

Lapsiperheen juhlaa on sujuva arki

Se tapahtui viime viikolla. Snadi halusi aamulla pissalle eikä lorottanut tyytyväisenä vaippaan. Vaippaan se ei sen jälkeen tehnyt mitään myöskään päivähoidossa. Tunne on aika sanoinkuvaamaton, kun on vuoden päivät yrittänyt jos jonkinlaisilla konsteilla saada ipanaa sisä- ja ulkosiistiksi (varsinkin kun esikoisen kohdalla homma meni paljon näpsäkämmin). Vaikka varapikkareita kannetaankin mukana vielä jonkun aikaa, olisiko se viimeinen vaippapaketti nyt vihdoin ostettu? JES!


Tuli mieleen luku, jonka kirjoitin kirjaan lapsiperheen juhlapäivistä. Niitä on monia, ja ne liittyvät usein uusien taitojen oppimiseen: pikkaripäivän lisäksi muistissa on se lämmin ateria, kun ketään ei tarvinnut enää syöttää, ja se yö, jonka koko perhe nukkui kahdeksan tuntia putkeen. Joku aika sitten olin älyttömän tyytyväinen, kun söimme koko perheen voimin ulkona ja kaikki meni hienosti.

Juhlia ei yleensä järjestetä, koska muutos tapahtuu hitaasti ja huovaten. Lasten vaiheidenhallinnasta ei saa kovin siistiä projektikaaviota: välillä tulee takapakkia eikä voittoa kehtaa yhden onnistumisen perusteella julistaa.

Toisaalta muutos ei aina ole itsestäänselvä helpotus. Vaipattomuus ei vielä takaa rautaista pidätyskykyä, joten varavaatteita saa kantaa mukana vielä pitkään ja automatkoille pitää budjetoida useita pissitaukoja. Miksi siis juhlia?

Ehkä niitä juhlapäiviä ei tarvita. Sujuva arki on jo itsessään juhlaa. Että on kiva tulla töistä kotiin ja tehdä yhdessä asioita, ja että itkun ja raivon vastapainoksi löytyy naurua ja riemua. Välillä sitä huomaa itsekin kasvaneensa: osaa pyytää lapsilta anteeksi ja sanoa että "ei haittaa". Perspektiivi riittää yli tunnin päähän.

Näin jälkikäteen ajatellen yksi ikimuistoisimmista päivistä ei liittynyt taitoihin vaan luottamukseen: mitä tapahtuu, jos päästän Skidin kaverinsa kanssa kahdestaan ulos, ilman valvontaa. Ymmärsikö se, mitä rajoista sovittiin vai unohtuisiko kaikki sillä sekunnilla, kun ovi menee kiinni? Tuleeko se ajallaan takaisin? Ehjänä?

Kun se tuli, oli kyllä juhlallinen fiilis. Ja kyllä se yhden jäätelöpaketin arvoinen suoritus oli.

Seuraa vapaata keskustelua: tarvitaanko siirtymäriittejä? Mikä muutos teille on jäänyt mieleen?

12 kommenttia:

  1. Kyllä ne juhlallisimmat hetket liittyy juurikin siihen itsenäistymiseen ja siihen, että itse tajuaa, että vau, se osaa jo tuonkin ja se pysyy tuohonkin yksin. Ulkona kaveriden kanssa ilman valvontaa, eskariin yksin kipittäminen autolta ilman saattamista luokkaan asti ja hurjimpana pyörä/kävelylenkki lähipuistoon, josta eskarilainen sitten pyöräili yksin kotiin meidän muiden seuratessa perässä (sydän kurkussa olin kyllä itse, vaikka matka olikin pääosin turvallinen ja siihen ei liity kuin yksi tien ylitys..). Huippuhetkiä myös, kun lapsi on valmistanut mielenkiintoisia iltapaloja, hedelmä-ja vihersalaatin sekoitusta ja banaani-ruisherkkuleivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan. Kohta kouluikäisen kanssa näitä fiilikisä on joka päivä!

      Poista
  2. Tässä lajissa ehdottomasti kovin juttu oli se, kun lapsi alkoi kulkea koulumatkansa itsenäisesti ja kun hänet saattoi jättää aamulla kellon (aluksi oikeinviritetty Time Timer) kanssa yksin kotiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä on TimeTimer?! Tarvitsemmeko sen ensi syksyä silmälläpitäen?

      Poista
    2. http://www.timetimer.com/ - apuväline niille muksuille (ja aikuisille), joilla on ajantaju ihan kunnolla hukassa. Siis niille, jotka tarvitsevat kelloa tehokkaamman välineen kertomaan, että vielä on aikaa niin ja niin monta minuttia jäljellä.

      Olin jo kirjoittamassa, että tuskinpa, mutta eikös teillä asu yksi mestarivatuloija?

      Poista
  3. Meillä on esikoisen kanssa noi vessa-asiat olleet niin haasteellisia, että niistä olisi sitten riittänyt vastapainoksi juhlan aihettakin. Tää kakkonen varmaan oppii päiväkuivaksi ennen 2-vuotispäiväänsä. Esikoinen oli sen 3. Ja siihen päälle kaikenlaiset ummetushässäkät. Voiskin kyllä pitää bileet kun ei oo enää moneen kuukauteen tuhrittu pöksyjä!

    Yksi selkeä muistikuva on siitä, kun olin 2,5-vuotiaan ja vauvan kanssa eräässä kauppakeskuksessa ja tajusin, että esikoinen on jo "kauko-ohjattava". Sen perään ei tarvitse joka hetki katsoa, se ei välittömästi säntää kaupan takahuoneeseen tms. Oli jotenkin tosi voittajafiilis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus, joitakin vuosia sitten, oli muistaakseni Salamatkustajan blogissa kysymys, tuleeko kaikista 2-4 -vuotiaista hulluja. Ei tule, mutta he saavat hiukan enemmän vapautta, koska he eivät enää tee ihan mitä tahansa päätöntä, jos ei ole koko ajan ihan vieressä. Tämä vapaus sitten näkyy ja kuuluu.

      Poista
    2. pilami, kyllä pikakripäivän kunniaksi voi vähän skumpitella. Vaik meillä meni just päinvastoin! Esikoinen meni ilman mitään ja pidinkin itseäni kerrassaan lositavana pottakouluttajana. Tämä kuopus sitten palautti maan pinnalle.

      Riitta, näinpä juuri.

      Poista
  4. Musta oli ihanaa, että harjoittelupaikassani, päiväkodissa, oli luvatta että kun yksi lapsista käy kakalla päiväkodissa pöntöllä niin pidetään minijuhlat. Kun homma viimein onnistui, saivat kaikki lapset muumikeksit ja pidettiin tanssituokio, ko. lapsi kun tykkää tanssia. <3

    VastaaPoista
  5. Mun täytyy kyllä sanoa että yksi hienoimmista vaiheista on mulle ollut kun lapsi alkaa kunnolla leikkiä kavereiden kanssa nätisti niin että äitiä ei tarvita keksimään tekemistä eikä erottamaan riitapukareita toisistaan. Ai että on ihanaa kun yläkerrassa on neljä lasta leikkimässä nätisti jopa pari tuntia, välillä käyn kysymässä että haluutteko eskimot ja sitten soi ovikello. Jopa pissalla osataan käydä itsenäisesti, mitä nyt ilmoitetaan huutamalla alakertaan että "hei nooan äiti mä käyn nyt pissalla!"

    VastaaPoista
  6. Minä taivastelen vieläkin sitä miten pojan voi illalla jättää kello8 omaan sänkyynsä ja sinne nukahtaa omia aikojaan ilmoittaen vasta aamulla "olen herännyt". Siis illaksi voin varata vaikka elokuvan tai muuta mukavaa kun nukuttamiseen ei menee enää x tuntia. Puolivuotta sitten ihan mahdottomuus :D

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...