Katjan kotiruoka-avautumisesta tuli mieleen eräs sattumus, joka paljastaa ilmeisiä puutteita kasvatustaidoissani. Lapsemme on aika ronkeli syömään (kirjoitimme Vuoden mutsi 2:een oman luvun siitä, kuinka huijata lapsi syömään parsakaalia). Varmoja ruokalajeja on vain muutama: riisipuuro, peruna, riisi soijakastikkeella, kaurapuuro, maito, säilykemaissi, banaani, avokado, maustamaton jogurtti, keitetty kananmunanvalkuainen ja paistettu keltuainen. Makaronilaatikko ja uunilohi kelpaa noin joka toinen kerta. Munkkia, mansikkajäätelöä ja suomalaisia palkoherneitä tosin menisi räjähtämispisteeseen asti. Eli näillä eväillä mennään.
Olen korvannut jo aikoja sitten "Kaikkea pitää maistaa" -periaatteen "Söisit nyt edes jotain" -periaatteella, jotta kersa ei laihtuisi enää yhtään. Se on niin solakkaa sorttia.
Noh. Viime joululomalla siskoni valmisti superhyvää espanjalaistyylistä munakasta, tortillaa. Lapsi kysyi, voisiko se maistaa. Totesin, että tuskin tykkäisit tästä, kun tässä on aika paljon vahvoja mausteita. Lapsi mulkaisi minua ja maistoi ison palan. "Tämä on maailman parasta ruokaa", se sanoi. Ja otti LISÄÄ. Siinä tilanteessa minun tekin mieli lyödä itseäni päähän. Tajusin, että itse omalla toiminnallani vahvistin lapsen muutenkin vahvoja ennakkoluuloja ruokaa kohtaan enkä edes yrittänyt vähentää niitä. Huohhhh. Kuinka hölmö sitä välillä onkaan.
Hyvää ruokahalua vaan sullekin! (Kuva: Björgvin Hilmarsson) |
Noh. Viime joululomalla siskoni valmisti superhyvää espanjalaistyylistä munakasta, tortillaa. Lapsi kysyi, voisiko se maistaa. Totesin, että tuskin tykkäisit tästä, kun tässä on aika paljon vahvoja mausteita. Lapsi mulkaisi minua ja maistoi ison palan. "Tämä on maailman parasta ruokaa", se sanoi. Ja otti LISÄÄ. Siinä tilanteessa minun tekin mieli lyödä itseäni päähän. Tajusin, että itse omalla toiminnallani vahvistin lapsen muutenkin vahvoja ennakkoluuloja ruokaa kohtaan enkä edes yrittänyt vähentää niitä. Huohhhh. Kuinka hölmö sitä välillä onkaan.
Mä luulen, että moni ronkeli ja epäluuloinen lapsi kiinnostuu ruuasta juuri silloin, kun aikuinen ei sitä yritä tyrkyttää, vaan toteaa (kuten sinä), tuskinpa tästä tykkäät, aikuisten ruokaa jne. Näin ainakin lähipiirissäni on. Ja takuuvarma konsti saada lapsi olemaan syömättä jotain ruokaa on sanoa: tämä on hyvää! ;)
VastaaPoistaAah, noi saattaa muuten hyvinkin pitää paikkaansa. Sovellettunahan tätä kikkaa voisi käyttää kasvatuksessa muissakin kuin ruokailuun liittyvissä asioissa :)
PoistaVälttelin pitkään valkosipulia ruuanlaitossa, koska ajattelin, ettei pieni lapsi tykkää valkosipulilla maustetusta ruoasta (koska kerran itse opin vasta aikuisena pitämään valkosipulista). No sitten kun kerran kokeilin, niin se ruokahan oli niin namnam, että poika santsasi kaksi kertaa :D Ja se on edelleen se mauste, jolla saa ruuan kuin ruuan maistumaan pojalle. Muutenkin olen saanut heittää romukoppaan luulot siitä, että lapselle maistuu vain miedosti maustettu ja yksinkertainen ruoka. Meillä selvästi poika on äitiään ennakkoluulottomampi ruokailija ;)
VastaaPoistaNäin nämä jutut välillä menevät...
PoistaMeillä kans toi vslkosipuli yllätti, uppoaa molemmille muksuille ja koirakin tykkää. Muita yllättäjiä on ollu chili, inkivääri ja sitruuna/lime...
PoistaMullekin tuli heti mieleen, että ehkäpä se tykkäsi siitä juuri siksi, että sä et ajatellut sen tykkäävän. "Ihan äidin kiusaksi tykkään". ;)
VastaaPoistaMut kyl noi aina yllättää. Joskus perunamuusi on pahaa, mutta sitten oliivit, homejuustot ja graavit lohet uppoaa kyllä. Meillä kyllä syödään muuten niin hyvin, että on varaa ihan uhkailla "jos tuo ruoan pahaksi mainostaminen jatkuu, niin lähdet heti iltapalapöydästä hammaspesulle ja nukkumaan. Nälkäisenä. Ja muuta ruokaa ei tule."
Homejuusto? Wau!
PoistaLapset osaavat kyllä yllättää. Itse olen vähän skeptisempi sen suhteen, mitä lapsi suostuu syömään, mies antaa tämän maistaa kaikkea. Joskus joudun jopa toppuuttelemaan, että älä anna sen syödä ihan hurjasti tuota, kun kohta sattuu mahaan...
VastaaPoistahttp://kideblogi.fi/ilmansinuaolenlyijya/2014/01/12/videopostaus-kokkailua/
Mä olen meidän perheessä myös se virallinen jänistäjä ;)
PoistaHehheh, meillä on poika syönyt 1-vuotiaasti kaikkea. Siis ihan kaikkea. Tuliset curryruoat menevät myös hyvin, muttta ruokaillessa kuluu vaan enemmän maitoa. ;) Nyt on 2,5 vuotias ja kaupassa käydessämme höpöttää. "Mä niin hilveästi tykkään kalkeista, mä niin hilveästi tykkään banaanista, mä niin hilveästi tykkään makkalasta, mä niin hilveästi.." Meillä on siis ongelma vähän toisin päin. Laittaakko lukko ruokakaappeihin?
VastaaPoistaT: Sylvia