Tietoa mainostajalle ›

6.3.12

Voitonriemua äitiyslomalla

Äitiyslomalla täytyy joskus repiä riemua pienistä asioista. Tässä kaksi suosikkiani.

1. Ota kolme, maksa yksi!
Vauvavuoteen mahtuu monta unetonta yötä. Syitä on monia: on nälkää, koliikkia, eroahdistusta, vatsanväänteitä, hampaita, univaikeuksia, nuhia ja motoriikkaharjoitteita. Joskus käy kuitenkin mäihä ja saat kaksi yhden hinnalla. Kuopuksella on vesirokko, mutta se on samaan huutoon laittanut alulle etuhampaansa. Jes! Humanistin matematiikalla tämä tarkoittaa yhtä unetonta yötä vähemmän! Olo on kuin ale-laarin penkojalla, joka löytää Filippa K:n farkut omassa koossa -70% alennuksella.

2. Älynpilkahdus
Imetyshormonit pitävät aivoni slow motionilla ja valvominen laskee älykkyysosamäärää vähintään 20%. En osaa sanoa paljonko on 7x8 edes viiden minuutin ankaran miettimisen jälkeen. Lasten henkilötunnusten muistaminen vaatii ponnistelua - ja lunttaamista. Päivän aterian suunnittelu alkaa joka päivä tabula rasasta - inspiraatio ei herää edes kaupassa. Kun sitten tänä aamuna tajusin, miten kämpän lamput pitää sijoittaa, jotta jokaisessa huoneessa olisi optimivalaistus, tunsin itseni Einsteiniksi. Hahaa, vielä on toivoa! Iloani ei vähennä se, että olin pohtinut tätä asiaa jo vuoden päivät.

Pätee myös äiteihin.

Mikäs teitä ilahduttaa, ruuhkavuosien viettäjät? Jos ei juuri tällä hetkellä ilahduta mikään niin käykää katsomassa kuvakilpailun satoa - tirskahdus pääsee väkisinkin!

9 kommenttia:

  1. Tuo kuvakilpailu oli nimensä mukaisesti käsitetty "Vuoden Mutsi"- kisana:ihan kuin äitiys loppuisi siihen vuoteen tai kahteen..?!

    Ihania ja hassuja kuvia mutta poissaolollaan loistivat kaikki hauskat,ihanat ja hellyyttävät kuvat niistä isommista lapsista. Onko niin että äitiys on naisille projekti jossa vuoden-parin ajan keskitetään energiat imetykseen,hiekkalaatikkoon,rokotusinfoihin ja neuvola-oppien kritisointiin tai jopa sellaisen kirjan/blogin kirjoittamiseen joka neuvoo olemaan kuuntelematta neuvoja?

    Olisin ehdottomasti antanut ääneni sellaiselle kuvalle,jossa esiintyy murkkukundi tai esi-teini-pissislikka :-). Äitiyslomalaisella on vielä niiin kalpea käsitys Vuoden mutsiudesta tai Ruuhkavuosista..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuoden mutsissa on kaksoismerkitys: kirja kertoo ensimmäisestä vuodesta äitinä ja toisaalta "vuoden mutsi" on fiilis, joka tulee, kun kaikki ei aina mene putkeen. Laita sinä kokeneempana sinne kuva murkusta ja itsestäsi - mutta ihanien ja hellyttävien kuvien kisa se ei tosiaan ole. ;)

      Poista
    2. Minäkin kiinnitin huomiota siihen, että isommat muksut loistavat poissaololllaan. Ja kun on eskarin kanssa vääntänyt, niin nuo pienet kurittomat ovat kovin söpöjä. Saas nähdä, näyttävätkö kurittomat eskarit minusta pelkästään söpöiltä joskus, kun tuo kuopuskin lähestyy kouluikää.

      Ja onhan se vähän niinkin, että kuva joka saa isomman lapsen äidistä Vuoden Mutsi -fiiliksen, näyttää pienemmän lapsen äidistä ihan toisenlaiselta.

      Poista
    3. Ymmärsin kaksoimerkityksen-siksi ihmettelinkin miksi ne vähän isommat lapset eivät ole päässeet kuvaan sillä toisella merkityksellä. Vuoden mutsius-asennetta tarvitaan todellakin erityisestikin niiden isompien kanssa. Miten se sananlasku menikäään..pieni lapsi ja pienet murheet..Ihania kuvia nuo olivat vaikka ehkä juuri tuossa ekan vuoden mutsiudessa eivät siltä tunnu.t. se eka anonyymi

      Poista
    4. Käykö siinä niin, että pienen kanssa kamera on ikäänkuin jatkuvasti valmiina ja sitten myöhemmin se on jo siivottu komeroon tms. tai ainakin patterit tyhjät ja ne ladataan syntymäpäiville ja rippijuhliin. Eli että isompien kanssa se "hauska arkikuvaaminen" jää vähemmälle. että on pienempi otos mistä valita? Itsellä se kohta-kaks-vee, eikä tälle toiselle vuodelle ole puoliakaan siitä kuvamäärästä kun ekalla.. :( puhumattakaan, että niistä olis teetetty mitään!

      Poista
    5. Tässä vaiheessa sitä arvostaa hyvää kamerapuhelinta, joka kulkee aina mukana. Oikealla kameralla ei ole enää lapsia tullut aikoihin kuvattua.

      Poista
    6. Isommat lapset jo ymmärtää suuttua, jos heidän kuviaan julkaistaan. Varsinkaan näitä ns. "hassuja". Musta on erinomaisen kyseenalaista julkaista minkään ikäisen lapsen kuvia netissä, mun lapsista ei tule yhtäkään edes naamakirjaan. Lapsillekin soisi jonkinlaisen yksityisyyden suojan...

      Poista
  2. Vuoden mutsi -kirja keskittyy vaavelin ensimmäiseen vuoteen. Mutta eipä taida ruuhka ihan heti helittää... Joten jatko-osia odotellessa :D

    VastaaPoista
  3. Toisaalta ehkä sitä on kivempi laittaa kuvia just vaan niistä pienistä, joiden naamakin ehtii muuttua vielä vaikka kuinka paljon. Yksikin amerikkalainen nainen, jonka lapsiblogia luin vuosikaudet, lopetti lastensa kuvien lataamisen sinne joskus kun ne oli 5v (niin, paino sanalla 'amerikkalainen' - siellä varmasti asiat toisin kuin täällä, mutta onhan sillä isommalla lapsella kuitenkin jo sanottavansa missä hänen kuviaan saa käyttää).

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...